keskiviikko 23. helmikuuta 2011

kääritäänkö kauniiseen pakettiin?

helevata! ja sen kaikki muodot!
en tajua mikä tämän viikon opetus mahtaa olla. yritän nyt kääriä vastoinkäymiseni nättiin pakettiin. on kivompi sitten muistella tätä skeidaa.
a) olen kadottanut duuniin liittyviä kortteja. ai saamari, mä siis olenkin tavallinen kuolevainen ja erehtyväinen ihminen. 30 vuoteen olen hävittänyt yhdet avaimet. humalpäissäni. tältä siis tuntuu olla normi-ihminen? jea. vaikeuttaa vaan hieman työntekoa moisten korttien poissaolo. saahan niitä toki uusia. hätäks tässä.
b) ihme puheluita tullut työluuriin. sappeni kiehuu ja vituttaa, mutta kauniisti ajateltua olen saanut mitä olen tilannut. taitaa ihmiset välittää toisistaan ja olla huolissaan. ja pinnahan se vaan tässä kasvaa kun saa rautalankaa vääntää päivittäin.
c) yhden innokaan opiskelijan tunkeilevat kommentit ja lääpinnät voi varmaan laittaa sen kaneetin alle että mä todella oon duunikamoissani lihaksikkaan näkönen ja aika hottis. oppisinpa vielä jonkun korrektin ilmasun sille että "kuule, mulla on henkilökohtaset rajat, ja mun käsien tai mahan lääpintä, saatikka tissitaskun tutkiminen taikka kommentti "näkisittepä mitkä reisilihakset tuon housuissa pullottaa (!?!?)" on musta perin tungettelevia.
d) varmaan se että haastan riitaa ja olen ärsyttävä ja ei mihinkään tyytyväinen ja turhautuneen oloinen, kertoo vaan siitä että mulla on temperamenttia, enkä olekaan ihan helppo nakki, eli olen siis kiinnostava ihminen. toivokaa kovasti että emäntäkin on sitä mieltä.
e) luulen että emännän sormi on murtunut ja niska saanut treeneissä aika tärskyn, on vaan siksi että saan täällä huoltaa ja hoivata, päteä ammatillisesti ja tuntea itseni tärkeäksi.
f) se että esikko jättää kotihommat hoitamatta, kertoo varmaan vaan sen normaalikasvusta normaaliksi teiniksi. jee! hurrataan sille.
g) mun flunssan merkit vaan kertoo siitä että kohta saan varmaan hyvän syyn laiskotella sängynpohjalla. eks jee?

poikulin pitkittinyttä flunssaa ja ruttunaaman mahakipua en nyt jaksakaan kirjotella hienoon muotoon. koitapa ite paremmin.

yhtä juhlaahan tää on tää viikko. eikö kuulostakin siltä?

1 kommentti:

  1. Argh! Tsemppiä!
    Mulla oli kanssa pari kesää sitten duunikaverina eräs rouva, joka jaksoi päivitellä mun ulkonäköä ja vaatetusta alvariinsa. Periaatteessa positiiviseen sävyyn, mutta kun joka prkln aamu saa kuulla ensimmäisenä "aaajaiaiajajai kylä se neiti on taaaas nii koriana!" loppuu munkin huumori. Viimeistään siinä vaiheessa, kun se iski silmänsä mun joihinki saappaisiin ja halus välttämättä tarkastella pohjaa. Siinä sitte seison kuin kengitettävä hevonen kun se pohti että onko pohja mitä materiaalia. ARGH!

    VastaaPoista