kyllä tälläsen suurperheen äitinä alkaa rassaan, kun kolonna pitäis 3:n vkon kulttua jonnei rahdata, mutta vieläkään ei ole tietoa minne. t.s. emme ole saaneet väliaikaista asuntoa.
onneksi soittelin kaikkin mahdollisiin firmoihin tästä asiasta ja kysyin "ne oikeat" kysymykset. eihän mein poppoolle tarjota edes kolmiota ensisijaisesti, koska meitä on niin helkkarin paljon. ja koittakaa arvata kuinka monta vapaata/vapautuvaa vuokraneliötä/viisiötä tässä kaupungissa on.
ja ystävällisesti kerrottiin tässä kohtaa, että esim. puolison opiskelu mutkistaa matkaa ainakin joihinkin kohteisiin. jos edes kämppää tarjotaan, nousee takuuvuokra pilviin.
voi kilinvittu.
no, jäi sit vajaa kolme viikkoa aikaa hakea asuntoa mulle ja lapsille.
me ollaan siis murun kanssa paperilla "erottu". eli lemppasin sen pihalle hakupapereista.
jumantsuikka.
a) ensin ei voi mennä naimisiin, kun on liian köyhä.
b) sitten joutuu vielä nimellisesti "eroamaan" että saa itselleen vuokrattua yhden hemmetin kolmion.
on tää kanssa yhtä kikkailua. hermo menee. toisaalta, me ollaan onnekkaita siinä, että voidaan kelan, vuokrafirmojen yms yms edessä olla milloin millanenki pari. mieluusti semmonen mistä me hyödytään. ymmärrän ettei kaikilla ei näin ole. (sääliks käy normiperheitä tälläsessä tilanteessa.) mutta minkäs teet. jossain se on asuttava.
kun vaan nyt joku tarjois jotakin kämppää, ihan sama mistä, ennenkun multa repee viimesetki hermonrippeet.
Voi tsemppiä hakuun!
VastaaPoista