siis olen ollut tosi tyytyväinen siihen etten ole väsynyt. huomasin että totuus taitaa olla se etten ole henkisesti väsynyt, fyysinen väsymys onkin sitten eri asia. eilen petti fysiikka siinä, kohtaa kun lattialla istuen painoin pääni sohvalla istuvan murun syliin. noin sekunnissa oli taju kankaalla. siinä istuessa. kesken lauseen.
taju on tarkemmin ajateluna lähtenyt kankaalle helposti muinakin iltoina. vähän silitystä päälaelle, niin uni yllättää sekunnissa. ja mua on saanut herätellä ihan työn kanssa sänkyyn siirtymään.
eilen annettiin pojalle ihmelääkettä nimeltä disflatyl joka syötän jälkeen, ja yöllä se nukkui kuin murmeli mun kainalossa koko yön. ja heräsi hyvällä tuulella. whotta night! aamulla tuntui ihan uudelta ihmiseltä, sekä poika että mama. hurraa masulääke, hurraa hienot yöunet! taitaa poika saada nyt lääkettä muutaman päivän ihan kuurina. pysyy masu kurissa ja hyvän unen lahjoista saa taas nauttia kaksi onnellista ainakin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti