tiistai 30. maaliskuuta 2010

hattu joka ei irronnut päästä

taidan olla kohta vailla psykiatrista hoitoa.

ruttunaamaa hakiessa poikanen heräsi, ja koska tissin tarjoaminen liikkuvassa autossa on hieman hankalaa, joutui "mullatännekaikkitissihetinyt"-mies odottamaan kotiin asti. eli noin 10 minuuttia. ja karjunta oli lievästi ilmaistuna aikamoista.

pätevänä äiskänä yritin vielä hikisenä huutavan ja rimpuloivan lapsen kuoria ulkovaatteista ennen syöttöä (mikä idiootti!) mutta viimesenä tikkinä hikinen ja uskomattoman tiukka kypärämyssy juuttui vauvan päähän. todella juuttui. useemmaks minuutiksi. ei käynyt syöttäminen koska pipo oli erittäin tiukassa juuri suun kohdalla, eikä liikkunut ylös eikä alas.

lapsi huutaa, karjuu ja sätkii.
äiti itkee ja nauraa hulluna, molempia samaan aikaan.

no, saatiin me lopuksi pipo irti ja tissi suuhun. ihme kyllä.
tää setti taas kuulu sarjaan "en olisi uskonut, ellen omin silmin olis nähnyt"...

mitähä kivaa seuraavaks tapahtuukaan?

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti