maanantai 15. lokakuuta 2012

slummi

me ollaan elitistisesti sanottu yhtä asuinaluetta tuolla kauempana slummiksi.
eilen kirjastoreissulla käytiin penskojen kanssa mielenkiinnolla tsiigailemassa olisko siellä puistoja tai muuta mukavaa. ja mä kävin vähän fiilistelemässä hienoja tornitaloja. (kyllä, mulla on joku ihme tornitalofiksaatio. mitä kolossiaalisempi, sen parempi.)

mä tulin slummissa surulliseksi. siinä ei ollut ees mitään semmosta itä-helsinki tyylistä urbaania ja rappioromanttista klangia. tiedättekö?
se oli vaan ihan hemmetin karmivan ja surullisen olonen paikka.
talot oli likasia, ikkunat oli pieniä ja likasia. pihat hoitamatta. skeidasta betonia ja paskasia tiiliä jokapuolella.

mihinkään puistoon ei pysähdytty ees. leikkitelineet oli rikki ja pinttyneessä liassa. täyteen tägäilty. eikä siinä vielä, mutta aidat oli lahonneet, homeessa ja täynnä nauloja.

kiivettiin ylös tänne "omalle puolelle" ja leikittiin sitten omassa pränikässä puistossa, joka ei (vielä) ole homeessa, ja jota ei (vielä) ole laitettu paskaksi. siinä nätin metsäalueen, uuden puistoalueen ja uutuuttaan kiiltelevän asuinalueen keskellä mua alko suunnattomasti vituttamaan.
joo, joo. oon elitistinen kusipää kermaperse kun tykkään asua täällä lintukodon puolella, mutta sylettää se, että tähän uuteen asuinalueeseen törsätään kymmeniä, jos ei satoja tuhansia johonki helvetin ympäristötaiteeseen, ja tuolla parin kilsan päässä lapset leikkii rikkinäisissä paskasissa puistoissa ja homeisissa päiväkodeissa.

kukahan näistäki asioista on taas päättäny? olis vähän asiaa teille, meinaan.
on varmaan rakennusliikkeillekin hemmetin hyvää mainosta olla rakentamassa jotaki uutta ja hienoa ihan kaupunginisien ja arvon taiteilijoiden kanssa, mutta kukahan kiinnostuis tarjoilemaan sitä ison rahan (tai ees pienemmän rahan) viihtyisyyttä tonne kauemmaskin? häh? vastatkaa!


2 kommenttia:

  1. Ymmärrän pointin, mutta mun on vähän vaikea sulattaa vastakkainasettelu slummin perusparannus/ympäristötaide.

    Ensinnäkin siksi, että uuden alueen ympäristötaiteen kanssa liikutaan niin eri mittaluokan summissa kuin jonkun rähjäisen lähiön perusparannuksessa. Hyi kauhea, taiteilijanretkulle annettiin euro ympäristötaiteen tekemiseen, vaikka tuossa vieressä olisi tarvittu kymppitonni perusparannuksiin! Ei ihme, ettei sitä kymppitonnia löydy, kun tuolla tavalla törsätään turhuuksiin. (Lisää summiin nollia.)

    Toiseksi, se taiteilijan euro ei luultavimmin tule julkisista varoista. Nykyään on yleistä, että kaupungit kaavaa tehdessään määräävät rakennuttajat käyttämään tietyn (pienen) prosenttiosuuden rakennuskustannuksista ympäristötaiteeseen. Tähän on syy:

    Kolmanneksi, kauniisti ja asukkaita arvostaen rakennettua ympäristö oikeasti eletään nätimmin kuin rumasti asuttua, eli teidän lintukoto ei todennäköisesti ole 30 vuoden päästä slummi. Olisiko se pitänyt rakentaa huonosti eikä nyt ainakaan tuhlata mihinkään turhaan taiteeseen, niin että se varmasti slummiutuisi mahdollisimman nopeasti?

    VastaaPoista
  2. sä oot luovuttaja kanssa ihan oikeessa. muru läksytti mua kanssa tästä aiheesta siinä, että itehän ne jättä slummissa ikkunansa pesemättä, eikä niitä välttämättä kiinnosta miltä niiden puistot näyttää, vrt. just itä-helsinki missä aktiivit pitää sen verran melua, että puistoja kunnostetaan -> niitä arvostetaan -> ne pysyy siisteinä ja kunnossa.
    se arvostus on just se asian idea.

    ja eihän ne mene julkisista varoista, nää tän alueen ympäristötaide, vaan just "firman" rahoista. musta silti joku satatonnia on kohtuuton jostaki ledivaloseinästä, jota ilmanki vois elää. taidetta syntyy kuitenkin myös ihan luovista rakennusratkasuista.

    ja joo-o. mä oon idealisti ja optimisti ja suuren solidaarisuusidean kannattaja ja kaikkea muuta hömppää, ja haluisin että siitä sadastatonnista laitettais edes puolet siihen, että muillakin olis kivaa ja hienoa. vaikka tiedänhän mä miten siinä käy. paskakshan se menee, mutta silti. silti.
    äh.

    VastaaPoista