14 + 1

kerroin raskaudesta töissä. siis pomolle nyt ensin. aika yllättynyt oli :) mutta myönteinen ja iloinen. itkemättä mä en siitä selvinnyt tietty taaskaan. hyvät keskustelut meillä silti oli... laskettiin koska about olis töihin paluu, sillä vaikka haluan olla kotona, realisti pitää olla.

yksin asuntolainaa maksaessa rahat riittää nippanappa olla vuos himassa, ja sitä nyt kaavailtiin toteutuvaksi. jos oikeen nyt repäsen, niin sitten kohtuuaika olis säästöillä eläen 1,5 vuotta. mutta siitä en nyt pomolle tässä vaiheessa puhunut. onneksi meillä on iso työyhteisö, ja tiedän ainakin yhden kollegan jonka työsopimus loppuu juuri hieman ennen mun äippärille jäämistä, eli sille kivalle tyypille olis varmaan töitä sitten ainakin se vuosi eteenpäin. kerrassaan kiva win-win tilanne.

en mä tätä raskautta nyt kauaa olis salaillukaan. mun suht tasanen maha on mennyttä. ollut jo muutaman tovin. työvaatteet on suht rennot, mutta kyllä siellä hassu kumpu jo pilkottaa, jos yhtään on silmää sellaselle. ;) asiasta pitäis vissiin mainita myös kaksivuotiaalle rutulle. joudun ottamaan sen maanantaina neuvolaan mukaan, ja vaikka se ei paljoa tajuiskaan, niin huomenna aion asiasta mainita. tyyliin: "maman masussa saattaa olla vauva, mennään neuvolaan kuuntelemaan josko sieltä kuuluisi jotakin"... tms... se on niin skarppi likka että ihan turha selitellä mitään epätotta tai muutenkaan kierrellen.

nyt mennään vkoa 14 + 1. rutun liikkeet tuntui ekaa kertaa näillä vkoilla. ootan innolla jos nyt kunnolla alkais kutittelemaan tämäkin.

nyt illalla menen käymään bileissä. siellä kukaan ei mun raskaudesta tiedä. jos ei huomaan mun siduissa non-alkoholic - merkintää niin kattotaan miten käy. ei ole ihan tutuimmasta päästä siellä kaikki, en vaan jaksaisi selvitellä asioita juurta jaksaen jollekin puolitutuille. mutta koska ruttu on kerrankin hetken hoidossa, mä lähden muutamaksi tunniksi tuulettumaan... he hee!