voihan kusi.
kuiva poikanen on tässä alkanut kussa sänkyyn. mä rempseenä päätin antaa olla, että kyllä se hiukka epämukavaksi käy, kun kylmässä kusessa nukkuu. ja kun muru pesee täällä pyykit, eikä asialle mitään mahda, niin ihan sama. "etsä nyt ainakaan yöllä rupee herään ja viemään sitä kuselle, kun se kerran pystyy pidättään." ja muutakin keskustelua tämä on kuitenkin kotona herättänyt, joten perherauhan nimissä soitin mutsille valivali-puhelun.
"nonni. kohta teillä on sit kymmenvuotias yökastelija siellä." - no eihän sun nyt hitto pitäny tota sanoa! mitä hemmettiä mä nyt sit teen?
"alat vaan herää yöllä kusettaan sitä, ja siirrät sit aikaa lähemmä iltaa tai aamua, ihan miten katsot parhaaks." kertoi mutsi.
aijaa.
no.
mä aloin sit kuitenkin tekeen niinku äiti määrää. ja sehän toimii.
onneks on mutsit.
nii.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti