haikaranpesä

kolmas kerta toden sanoo.
ilmottauduin haikaranpesään.

toimintaa aloiteltiin silloin kun olin esikoista synnyttämässä. en muista muuta ihmeellistä kun siistit ja remontoidut huoneet, ja mahdollisuuden perhehuoneisiin.

juniorin kanssa yritin ilmoittautua kun muutimme maalta takaisin kaupunkiin, mutta koska mulla oli raskausviikkoja siinä kohtaa jo 34 ja haikaranpesään on tapana ilmottautua rakenneultran jälkeen, jäin hiukan langalle soittelemaan. kättäri oli kuitenkin täynnä kun ilmaannuin vkolla 41+3 oven taakse, ja mut ohjattiin sitten täysin tyhjään haikaranpesään.

tosin hyöty oli minimaalinen, koska en ollut päässyt valmennuksiin, en synnytyssuunnitteluun eikä puolisolla ollut mahdollista jäädä perhehuoneeseenkaan.

tällä kertaa toivon että kaikki menis niinkuin olen ajatellut. tukihenkilö piti nyt ilmottaa, ja sen pitää olla kolmen tunnin ryhmävalmennuksessa mukana. ilmoitin murun, kysyin vielä siltä uudelleen koska nyt pitää jo tietää osallistuuko tapahtumaan vai ei :) ryhmävalmennuksen jälkeen tulee aika synnytyssuunnitteluun. sinne voi mennä yksinkin. lisäksi postissa tulee kutsu vapaaehtosiin valmennuksiin, joihin ajattelin kyllä mennä.

ekakerrasta valmennusten osalta mä en muista mitään, toka kerralla mulle ei suotu oikeutta osallistua synnytysvalmennuksiin, koska olin synnyttänyt aiemmin (kymmenen vuotta takaperin, ja kaikki varmasti tuoreessa muistissa,niinköhän?).

sujuihan se ilman erityisiä tietojakin toki se synnytys. mutta esim lääkehoito ja muut systeemit on saattanu varmalla muuttua tässä matkalla. vaikka niitä oli netistä ja synnytysopin kirjasta tsekannut, ei se nyt kyllä siellä mitään tositoimissa auttanut. sit kysyttiin otatko "papulat" ja sanoin joo. otatko kaasua, sanoin joo. otatko epiduraalin, sanoin joo. (vaikka vanhempi kätilö toppuutteli toista että "täällä meillä ei tarjoita mitään, potilaan pitää itse ottaa asia esille... kröhöms, onneksi oli tämä protokollaa osaamaton kätilä siinä, koska ilman mitäänhän mä olisin jäänyt, koska en mistään tiennyt mitään...)

nyt mua kiinnostaa se synnytyksen suunnitteluosuus erityisesti, koska mulla on ollut suhteellisen pitkät setit nuo edelliset synnytykset, 17h ja 36h, ja se epiduraali ja oksitosiini vaikeuttaa sen synnytyksen luonnollista etenemistä, ja saattaa johtaa justiinsa siihen mihin mulla kaksi kertaa. rauhallinen kivuton avautuminen -> kouristuksenomaista supistelua, jossa välillä päällä kestosuppari, noin 10 minuuttia -> supparit suht loppui kuin seinään -> vauva taklaamalla avustettu pihalle. viittä vaille leikkurissa molemmilla kerroilla, ja viime tinkaan löydetty käytävältä kätilö joka on uskaltanut "puristaa". puristamisessakin toki riskinä kohdun repeäminen, ja tämän sain ongittua tietooni vasta synnytysteni jälkeen.

että huh huh. toiv synnytyssuunnittelu vastaa tarpeeseeni saada lisää tietoa näistä asioista, ja pohtimaan mitä kivunlievitystä mä voisin turvallisin mielin käyttää, tai millä pärjäis vaikka kokonaan ilman. tosin jos tuntimäärä synnytyksissä lisääntyy edellämainitulla kaavalla, eli nyt tulis vajaa 60h pakerrus, eli tod näk tarvitsen jossain vaiheessa kyllä jotakin lievitystä, jos en kipuun, niin vitutukseen ainakin ;)