...paitsi sitä että mulla on mennyt muruun hermo. tokaa kertaa vajaassa vuodessa, että ei meistä varmaan riitelijöitä saa tekemälläkään, mutta silti.
purkasin sille tuntojani, kun olen tässä muiden eroja setvinyt, niin aika ajoin ahdistaa tykätä jostakusta, kun ne eron tuskat on niin tuoreessa muistissa. no rauhoittelun ja lohduttelun sijaan sain vaan viestiä että se ei pelaa joka pelkää.
joojoo, eihän toinen voi aina vastata juur niinkun mä haluan, mutta silti. odotin nyt vähän muuta. tai kun toinen on tosi empaattinen ja keskusteleva ja kaikinpuolin ihana (ollut yleensä), niin en oikeen tajua.
mulla ei nyt ole ollut halua keskustella asiasta sen enempää, ja samalla ei oikeen muustakaan. toinen on keskellä työputkea, että ei tässä ihan just nähdäkään. satuin vaan siis ilmeisesti erehtyä luulemaan että mun tunteet kiinnostaa toista.
joko asia ei ole niin, tai sitten toinen on vaan väsy. saas nähdä saanko tää tilanne selkeytymään helposti vai vaikeesti, vaiko eikö ollenkaan.
itsellä ei ole nyt voimia alottaa. toiv toisella on.
p.s. paitsi että toisen paita on jäänyt tonne mun huoneeseen. ja sen tuoksu on aivan tajuton. en ymmärrä miten toisen ihmisen vaate voi tuoksua n-i-i-n hyvälle että tuntuu jokakohdassa kehoa. ällöä!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti