eilen meillä oli ei-niin-hauska tieteellinen ihmiskoe. puhuttiin edellisenä iltana ton kolmevuotiaan ruttunaaman uneenpääsemisvaikeuksista, ja päätettiin tarttua härkää sarvista.
sovittiin että laitetaan se päiväunille kotipäivänä kello 12, ja jos uni ei tule, niin ei tule. maksimissaan 1,5h rauhottuis siellä pedissään että tulis joku paussi päivään. musta päiväunet on leikki-ikäselle äärettömän tärkeet, mutta jos se on aina yöunista pois. ei ole normaalia että leikki-ikäsellä menee uneenpääsemiseen illalla yli 2h.
kello 12-13 makoili ruttunaama eilen petissään, transsissa kuunnellen pekka töpöhäntää. koska uni ei tullut, sai tyttö nousta sieltä poies.
tämän päivälevon jäljiltä jatkuvaa kiukuttelua oli sitten kello 15-16, ja kylässä huutoa, itkua ja kirkumista + yksi kiinnipito välillä 16-17.30. lastenohjelmien jälkeen neiti pääsikin kylvyn kautta iltapalalle, ja petissä oltiin satu luettuna heti 19 jälkeen. 15 minuuttia juttelua, halia ja silitystä. naps. nukkumatti tuli. ja aamuun sitä kesti. kello 7 sängyn viereen ilmestyi pöperöpäinen neitokainen mamaa silittämään.
pahimpien kilarien aikaan oli kyllä usko koetuksella, tuntui että lapsen tällänen "kiduttaminen" on ihan turhaan.
lyhyttä päivälepoaikaa puoltavat asiat meillä kyllä on:
a) rauhallinen levolle meno sekä päivällä että illalla. (meillä ollut tosi hirveetä rumbaa aina tämä.)
b) riittävä unen määrä (joka leikki-ikäsellä on mll:n mukaan 10-13h) joka siis meillä olisi se 12h yöllä + 1h-1,5h päivällä, unta tai lepoa.
c) siinä vaikealla hetkellä saatu läheisyys, välittäminen ja hyväksyntä on lapselle musta myös tärkeetä.
että vaikka eilisestä meni penkin alle tuo iltapäivä, samalla linjalla jatketaan tässä kyllä. tosin uniaikaa vähän ruuvataan edemmäs, jos vaikka sit tulis se pieni uni, ja reippaampi iltapäivä.
Samat on kuviot täällä, huoh. Ja nukkuminen tai oikeastaan nukahtaminen ja unessa pysyminen olleet aina ne kompastuskivet.
VastaaPoistaMeillä on myöhäisempi rytmi, mutta sama periaate. Päiväunia/lepoa kokeillaan klo 13:30 ja reilun tunnin verran on lueskelua tms. sängyllä, jos ei uni tule. Ja jos ei uni tule, niin iltapäivät ja alkuillat on helposti pelkkää tappelua, itkua ja onnettomuuksia. Nukkumassa ollaan klo 19-19:30 ja nukahtaminen tapahtuu periaatteella naps, pää tyynyyn, ilman sitä tunnin-parin vääntöä. Ja nukutaan ilman iltaheräilyjä - tosin sit eivät välttämättä herää pisuhätäänkään aina, vaik muuten yökuivia oltu jo keväästä.
Meil on sit viel se, että jos eivät nuku päiväunia, eivät jaksa kunnolla tankata yötä varten, eli jollen saa mega-puuroannosta upotettua iltapalaksi, on ohjelmassa nälkään heräilyä aamuyöstä. Muutenkin nukkumattomuus aiheuttaa syömättömyyttäja syömättömyys nukkumattomuutta...
Niin ja sitten se, että ehkä 70% päivistä toinen kyllä nukahtais päiväunille ja selvästi tarvitsis ne, mutta silloin on toisella meno päällä. Roolit vaihtelevat, joten kärsivät kyllä tasapuolisesti siitä, että siskoa ei nukutakaan.
Elämme mielenkiintoisia aikoja, kun jokainen päivä on kiinnostavan erilainen sen suhteen, nukutaanko vai ei. Kummassakin tavassa on onneksi selkeet hyvät puolet, joihin koitan keskittyä. Mut sellaisen shown noi kyllä saa nukkumattomina päivinä aikaan esim. alkuillasta, että aika turha on esim. vieraita kutsua silloin ;)
Olen päättänyt, että tavasta yrittää päiväunia joka päivä en luovu, ellei maa vyöry päälle. Jos se edes muutaman kerran viikossa tuo unet, se on jo kotiinpäin. Vaikka illalla saakin tehdä enemmän hommia, jotta saa menon rauhoittumaan.
R&L&I
Kyllä. Erittäin hyvin ajateltu ja perusteltu. Ja nostan hattua että jaksat. <3
VastaaPoistaHengellinen Äiti
välillä tuntuu niin naurettavalta kun ei saa yhtä lasta unille. ja välillä niin naurettavalta että ottan siitä asiasta niin kovaa stressiä :)
VastaaPoistavoi r. mä niin kuvittilen tota järetöntä edellispäivästä souvia x2, tai riittää että toinen on kaaoksessa ja toinen sit vaan komppaa. siinä mahtaa luovat ratkasut oleen tarpeen... kohta vissiin meilläkin ;)
ja kiitos h-ä. kyllähän tätä aina jaksaa, joskus vaan pakko purkaa ja purpattaa ;)
Hih, ois pitäny laskea kaikki ne tunnit, jotka on käyttänyt lapsosten nukkumisen puimiseen puhumalla tai miettimällä. Ylittääköhän jo nukuttujen tuntien määrän ;)
VastaaPoistaJuu, sit tiedän et monessa kaksosperheessä on 2-3-vuoden hujakoilla siirrytty siihen, että lapset nukutetaan eri huoneisiin. Meilkin se ois mahdollista, koska noille on jo lastenhuoneessa olemassa jatkettavat sängyt ja siis siel ei tällä hetkellä nuku kukaan. Vaan, kun noi eivät todellakaan nukahda sitäkään vähää, jos sisko puuttuu. Siihen ehkä vois vielä tottuakin, mut sit kun tarkotus olis, että nukkumaanmenon pitää onnistua yhdelläkin aikuisella, niin ees taas huoneiden välillä ravaaminen ei oikein onnistu. Meil viel narisee suunnattomasti toi yläkerran lattia, jossa makkarit on, eli huoneiden välillä ei pysty hiippailemaan äänettömästi ;) Ja kun se nukahtaminen kummallakin keeeestäää, en vaan näe, että missä ja mitä toinen tekee sillä välin, kun yhtä nukuttaisin.
Kovin moni tuntuu olevan sitä mieltä, et päiväunet pois heti, jos ne ei 100% toimi. Mä jotenkin kyllä pidän kynsin hampain kiinni niistä, vaikken tietty nukkumaan pakotakaan (no miten siis se edes tehtäisiin?).
mä kyllä siitä päivälevosta pidän kyllä niin kiinni. pakkohan ei ole nukkua jos uni ei tule, mutta semmonen rauhottuminen on paikallaan. ja enempi toiveissa kuitenkin vielä tolla mun kolmivuotiaalla se nukkuminen, sanoo tää mama, kun on yhdet itkupaskaraivarit hoidellut tänään pelkän levon seurauksena.
VastaaPoistameillä nyt pohdinnassa ohjataanko ruttua sängynaluslaatikkoon ollenkaan, kun mä haluisin että se saa sen läheisyyden (eli vaikka mun käden sinne laatikkoon että voi pitää kiinni), vai aletaanko veikan syntyessä aina vaan takasin omaan petiin jos se yöllä vaeltaa, niinkun muru ehdottaa?
kato reetta, sit kun näitä alkaa pohtimaan, niin sitä pohdittavaa riittää ;).