tän piti olla kiva neuvolakerta, kun muru pääsi ensikertaa mukaan, ja kuulemaan poikasen sydänääniä.
aamu oli alkujaankin ihan arsesta. ruttunaama veti itkupotkuraivarit eteisessä kun piti päiväkotiin mennä. ja suruitkut siellä erostessa. ja eihän se ollut kun valokuvaan menossa. silmät punasena, räät naamassa. (onneksi tarhantädit ehkä osaa tuunata nämä tapaukset siedettävään ulkoasuun ennen räpsähdystä.) sitten kiskoin perässäni liian aikaisin herännyttä äkäsen olosta murua aamulenkillä pitkin metsiä. neuvolaan tuli kiire.
suurin ilonaihe, se sydänäänien jumpsutus, olikin sitten se päivän kolauttaja. liian matala syke. maaten. istuen. tämä yhdistettynä siihen että mahassa on ollut musta tavallista hiljaisempaa tohinaa, lähete kättärille tarkkailuun saatiin kouraan. terkka lohdutteli ettei sinänsä hätää ole, että jos poikasella on huono olla, saatellaan se vaan maailmaan piakkoin.
tunninverran sairaalapedillä aika vakavana tuijottelin vauvan sydänkäyrää, laskin liikkeitä ja nielin kyyneliä. musta käyrä ei ollut alkuunkaan normaali, mutta koska asiantuntijat oli siihen tyytyväisiä, päästiin kotiin. verenpaineet mulla heitteli häränpyllyä siinä, mutta eipä kai se ole ihme... toivon tosiaan että seuraava reissu siihen suuntaan antais saalista kanssa.
mä olin illalla ihan tositositosi väsynyt. vei mehut tuo sairaalareissu ihan kokonaan.
jos jotakin positiivista tästä neuvolareissusta pitää etsiä, niin sf-mitta on jumahtanut, paino pudonnut ja verenpaine koholla. ennakoi kuulemma lähestyvää synnytystä. (onko yllttävää raskausvkolla 38? :) )
ja paskimmillakin hetkellä tuntui että olen oikean ihmisen kanssa matkassa. välillä pieni silitys, puristus jalasta tai hellä suukko kertoi enemmän kuin mitkään sanat olis voineet.
Voi kun inhottavaa! Onnex tosiaan voivat pikasestikin vauvan pois masusta ottaa jos jotain vialla! Mäkin tommosen reissun kerran kuopuksen kans heitin, itku kurkussa ajoin 40 km sairaallaan jossa onnekseni sain kyllä kuulla että kaikki ok! Meil huiteli sykkeet liian korkeella joka sekin kertoo jostain ahdinko tilasta mutta ilmeisesti ehkä muksu vaan paino kädellään tai jalallaan napanuoraa just sillon kun sykettä mitattiin kun pumppu pikkusel hakkas tuhatta ja sataa, sairaalan käyrillä sit oli jo ihan normaali sykkeet! Se on pelottava hetki, tajuaa kuinka pienestä se elämä voi sittenkin olla kiinni! :)
VastaaPoista