keskiviikko 25. marraskuuta 2009

vika neuvola. taas.

no niin. nyt sitten oli viimenen neuvola. vihdoin. ensvkolle ei varattu enää aikaa, koska alkuviikosta siirryn synnytyssairaalan asiakkaaksi.

neuvolassa paineet oli koholla ollen 118/83.
pissa puhdas.
painoa tullut 1,5kg lisää vajaassa viikossa. (saamarin turvotus!)
sydänäänet taas matalat, 120.
ja täti epäili pojan painoksi maksimissaan vajaa 3400g.

että hurraa. oli jotenkin paskat fiilikset neuvolan jälkeen. jos mä olen tehnyt tasan kolmekilosta muksua 48h niin tollanen 500g-1000g lisäpainoa vauvassa ei varmaan tee mitään sille synnytykselle. eihän? ja noi turvotukset ja verenpaine huolestuttaa. kun muutenkin hermoa kirraa, nii eihän tässä nyt mikään raskausmyrkytys uhkaa, kun ei ole ennenkään ollut? tuskinpa. että ens perjantaina pääsee tsägällä hommiin, jos ei ole itse kuollut käsikipuun ennen sitä.

vittu.

supistaako? en ees tiedä. kipuja on jokapaikassa. mikä on supistelua ja mikä kudosten venymistä. en enää tiedä.

positiivisimmat asiat tässä päivässä tuntuu olevan
a)huonovointisuus ja lämmönnousu, jotka voi viitata lähestyvään synnytykseen, tai siihen että saan jonkun flunssan vielä.
b)klimppi limaa housuissa. voi viitata lähestyvään synnytykseen, 2 tunnin - 2 viikon sisälllä. hurraa.

olo on kun sitruunan syöneellä. haista maailma paska.

3 kommenttia:

  1. En tiedä muistanko väärin, mahdollisesti, mut mulla on siis muistikuva et suunnilleen sama tunnelma oli sun viimisessä blogituksessa ennen Ruttua. Jotta kyllä se siitä! Jospa vaikka pian jo!

    Piristysruiskeita toivotellen R.

    VastaaPoista
  2. tuhannet kiitokset. oikeesti. kyllä tää tästä. vissiin se on se jännitys joka pipoa kirraa kanssa....

    mä päivällä niksautin mun nilkan, ja alkoi huumori oleen todella vähissä.

    kävin päätäni selvittelemässä lenkillä, eikä nilkkakipu tuntunu missään kun mennä viuhdoin tuhatta tuolla metsässä. kaikkihan tässä on hyvin, ja vauva tulee kun tulee. hyvät supistukset irtos kyllä tolla lenkillä. ehkä mä nyt otanki kiristävän hatun pois päästä, kupin teetä ja palan suklaata. ja rauhan maahan ja sieluun ;)

    VastaaPoista
  3. Monel varmaan vähän samat fiilikset just ennen h. hetkeä että vide se muksu ei ikinä synny! Mut pian sulla on pienokainen sylissä ja sä tulet sitä odotusaikaa sit taas pian jo kaipaamaankin! Innolla tääl odotetaan uutisia miten on menny! :)

    VastaaPoista