mukulainen on perätilassa enimmäkseen. mun navan yläpuolella tuntuu välillä kovahko kuula. ammatinkuvaan kuuluis erottaa pääpää peräpäästä, ja sekin että potkuja tulee ainoostaan alavatsaan, kertois että mussa istutaan. serkku sanoi että sille oli nlassa sanottu että hikka tuntuu virtsarakon päällä jos vauva on raivotarjonnassa. mulla se tuntuu pallean alla, navan yläpuolella.
eilen duunin jälkeen bussimatkalla mun maha heilui tosi kovin, ja kylkiin tuli useen sentin korkuset pahkurat. tuntui että vauva yritti kieputella pään alas, mutta illalla se oli taas normiasennossaan. edellisessä raskaudessa sanottiin että näin pienellä mahalla ei lapsi kyllä käänny, ja näin pientä ihmistä ei laiteta perätilasta synnyttämään. olin ressissä mahdollisesta leikkurista pitkään, mutta väkisin ruttunaama ittensä käänti raivotarjontaan. saapi nähdä mitä tälläkerralla käy.
potkut alkaa olemaan jo suht railakkaita kanssa. maha heiluu ja huojuu, ja joskus pääsee suusta oikeen ääneen "oih" kun jonnekin hyvään paikkaan mono heilahtaa. kylkiluun alla oikealla on nyt just pää, joka sinne hinkkaa aika mielenkiintosan tuntusesti.
rinnoista tulee maitoa. musta se on samalla jotenkin siistiä, jotenkin ei. alkuun niistä saattoi hiukan tulla maitoa suihkussa, jos ne oli saanut jotakin stimulaatiota aiemmin. tällähetkellä ei tarvitse kun päästä puristaa hieman, niin pisarointi alkaa. ja pakkohan niitä on toisinaan hypistellä itse. olenkin saanut murulta lempinimen "arla".
töihin puen joka aamu stay up sukat, ne siis oikealta nimeltään tukisukat. ne helpottaa painetta alaraajoissa tosi hyvin. ja hetken aamulla tuntuu olo aika kissamaiselta. hetken sen jälkeen kun olen selinmakuulla hirveellä vaivalla ja tuskalla saanut ne jalkaan, ja ennen sitä hetkeä jolloin se turvotus alkaa laskea yläreisiin.
haaveissani voisin näyttää suht tältä:
totuus on edelleen se kalpea, nuhanenänen kääpiö. ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti