spekuloinnin aiheita

asioita joihin haluaisin palata kirjottamalla ajatuksia auki:

- edellinen parisuhde.
(mitä sitä nyt kaivamaan vanhoja? tulee vaan tikulla silmään... musta tuntuu että se on jo niin puitu, mutta välillä tulee sellanen ärsytys, että pitis vähän tilittää tuntoja.)

- synnytys.
(niinkuin em. parisuhde, edelliset synnytykset on olleet mitä on. ekakerralla olin ihan pentu, tokakerralla tietämätön mistään. koska se oli jo tokakerta, mulle ei sallittu mitään synnytysvalmennuksia esmes. kun synnytyksen kesto pitis olla ajallisesti semmonen laskeva käyrä, niin miten jos se on nyt vaan se aika kasvanut. tyyliin 17h,38h....56 (?)h. voisko tästä reklamoida, valittaa ja spekuloida etukäteen? mulla on myös mielenkiintosa tilanne siitä että kolmas synnytys tulossa, kolmas eri tukihenkilö mukana. ensimmäisessä synnytyksessä oli mukana mustasukkanen teinipoika, tokassa virallinen ekonomi; joka halusi tehdä jotakin, ja teki enimmäkseen sudokuja, nyt kolmatta kertaa lähtee mukaan empaattinen, sydäntäsärkevän huolehtivainen muru... mihin mä joudunkaan sen kanssa? se pyörtyy ihan varmasti.)

- teini-ikäsen äitinä eläminen
(mitä asioista voi ja kannattaa yrittää kontrolloida? mikä voi mennä vikaan? mistä pitäisi huolestua? mistä iloita? mikä on kyttäämistä? mikä huolenpitoa? miten se pärjää kun tulee vauva? taantuukse? odotanko siltä liikaa?)

- uhmaikäisen äitinä eläminen
(ooh, voi mun päiviäni ja pinnaani. uskomatonta mitä kaikkea tekstiä tollasen maailmaan ja elämään tutustujan suusta päivittäin tuleekaan... meinaa revetä sydän ja hermo samaan aikaan. usein. miten se pärjää kun tulee vauva? missä se nukkuu? taantuukse? odotanko siltä liikaa?)

- köyhäilyn hienous
(parisuhde-elintasosta tulot on laskeneet puoleen, asumismenot nousseet puolella. äitiyslomalla tiliin tulee ainakin 500e miinusta, vanhempainvapaata en ajattele edes vielä... miten tästä tehdään onnellista ja hienoa elämää. helposti?)

- nykyinen parisuhde
(miten tää nyt tuntuukaan näin hyvältä? onko mulla järettömän hyvät coping-keinot, vai olenko mä tälläkertaa paskan sijasta läntänny käteni oikeesti kultakimpaleeseen? onkohan tää nyt fiksua alkuunkaan? mitäs jos jokin menee vikaan? mitäs jos mikään ei mene vikaan? (just tossa yks ilta makoiltiin sylikkäin ja mietittiin että mitä jos tältä tuntuukin aina? kun molemmilla takana suhteita, joissa ei ole tältä tuntunut ollenkaan. meneeköhän siitä jotenkin sekasin? tulee hulluksi? sekoaa? kyllästyy? alkaa keksimään ongelmia? mitä täällä oikein tapahtuu!?!?! miten tää vauva tulee vaikuttamaan meihin? mein suhteeseen? kannattaako ottaa päivä kerrallaan, vai ottaa samointein pidempi optio? asutaanko erillään vai muutetaanko yhteen? mitä se haluaa musta? mitä se haluaa mun vauvasta? lapsista? miten kaikki huoltajuusasiat ja muut? voiko toiseen luottaa? haluaako se olla vanhempi? nyt? huomenna? ensivuonna?)

- raskaus (mitä nyt?)

- raskaus ja tunteet (miten mä en vielä ole ihan sekasin? millanen tää tyyppi voi olla kun nuo eka ja toka on niin siistejä pikkutyyppejä. kuinka paljon mahtuu pieneen sydämeen?)

- vauva-aika (itkeekö tää vauva? kokoajan? valvooko yöt? tuleeko koliikki? onnistuuko imetys? onko talvella kylmä? miten mä ulkoilen kahden pienen ja yhden koiran kanssa? alanko tiuskimaan muille? menenkö sekasin? miten musta riittää kaikille jotakin kivaa (esikolle, rutulle, murulle, piskille)? miten mun pää kestää kotonaoloa kun mulla on niin kiva työkin? miten muut saa nukuttua?)

buah. kuka selvittäis mun ajatukset?