tiistai 12. helmikuuta 2013

mä oon nii huono!

mä oon niin huono päättämään mitään.
nythän asia on niin, että sain sitten töitä.

vähän mutkan kautta, mutta siis "menestyksekkään" ja "edustavasti" sujuneen haastatteluni pohjalta. tänään mulle soitti sitten esimies, joka hinkuu mua uusiin töihin jo parin viikon päästä.

mulla katkee suoni päästä ja itkettää.
emmä tällai halunnut.
halusin että on aikaa miettiä käytännön järjestelyjä ja aikaa puhua murun kanssa onnistuuko tämä edes? miettiä hyviä ja huonoja puolia. innostua. järjestellä asiat päässä, ja käytännössä.

kyseessä on kuitenkin päivystystyyppinen työ, ja mulla on tää perhe, koirat sekä vuorotöitä tekevä ja sm-tasolla urheileva puoliso.

mä halusin että voin miettiä. r.a.u.h.a.s.s.a.
en sitä että joudun valvomaan koko yön asioita vatvoen.
päätöshän mun pitää ilmoittaa ensiviikon sijasta jo huomenna aamulla.

ainii. pitiks mun olla ilonenkin siitä että mä annoin itsestäni hyvän kuvan.
oho. unohdin tyystin.

4 kommenttia:

  1. Hei tsemppii, vanha tuttu keino on heittää kolikkoa. Kun kolikko on ilmassa, tietää varmasti, kumpaa ainakaan ei halua :) Nimim. Kokemusta on

    VastaaPoista
  2. Taidan kommentoida ekaa kertaa tänne (vakilukija täällä vaan hei!!) -- mutta siis 15 kuukautta sitten 'kasista neljään' (kilinvatut, 10-12h päiviä tehtiin suurin osa ajasta) toimistoduunin ammattikeittiön kapustoihin vaihtaneena voin vain suositella suurta tuntematonta.

    Life begins at the end of your comfort zone. Siinäpä viisautta, josta ainakin itse löysin lohdun, kun muutin kahdessa viikossa 600 kilometriä pohjoiseen.

    Jaxuhaleja *wink*.

    VastaaPoista
  3. No mut onnea nyt kuitenkin siitä uudesta työstä! :)

    VastaaPoista
  4. Nii, oliskohan niille voinut sanoa että hei peli seis, tarviin enemmän aikaa miettiä..? Onnea täältäkin! Perhe on onnellinen kun äiti on onnellinen, tarkoitti se sitten vanhassa pysymistä tahi uuteen siirtymistä! ;)

    VastaaPoista