no ni. mä sanoin jo alusta ettei se ole mun juttu. ja se johti vielä onnettomuuteenkin.
no juu. oli sitten kokeiltava hierontaa, mitä nla:ssa suositellaan aloitettavaksi näillä raskausviikoilla. kylläpä kerrassaan löytyi ihmisestä kipeä ja epämiellyttävä paikka. alkuun ajattelin että onpa kinkyä ja saattaa olla aika villiinnyttävä kokemus, niin hevonkukut. revetköön koko juttu. jos niikseen tulee... kyllä se lääkäri taikka kätilö ompelee sitten. ei-ole-mun-juttu. niinkun arvelin. mitäs läksin edes kokeilemaan.
päädyinpä sitten asiasta ns. ruohonleikkuuhommiin. ja viilsin itseeni haavan. ai minne? no sinne. kun ei kattokaas näe sinnepäinkään mahan yli. mä luulin ettei se ole nykyaikaisilla välineillä edes mahdollista saada itseensä haavaa, niin oi kyllä se kuulkaa on. naurakaa vaan. mua ei naurata. olkoon. koko toosa. mitäs läksin.
(anteeksi salakielisyys. häveliäisyys estää puhumasta asioista niiden oikeilla nimillä ;) tajuaa se, ketä asia kiinnostaa)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti