no nyt se iski. nimittäis äitiysloma.
tai siis yhdistetty sairaus-äitiysloma.
oon ollu niin hyvinvoipanen, että nyt kun olen järkytyksestä selvinnyt, etupäässä vituttaa.
vauva on ollut hiljanen eilen, ja tänään aamusta. on ollut sellasta menkkamaista jomotusta, mutta sukkapuikkotuntemuksia (jos olet joskus kokenut, tiedät kyllä mistä puhun) on ollut aika hiljaksiin.
tiiän että on tullut taas touhuttua. leivoin eilen mokkiksia ja siivoilin. tänään pesin maton, ulkoilutin koiran ja läksin talkoisiin esikon koululle aamusta. veskikäynnillä siellä tuli hiukan vereslimaa, ja sitten alkoikin supistelu. kävely ei oikein onnistanut, ja soitin terveysneuvontaan (siunattu palvelu!) ja siitä sitten itkun ja kivun kanssa lähtö kättärille.
makasin siellä piuhoissa kuuntelemassa tunnin verran sydänääniä ja tunnustelemassa vauvan liikehdintää, ja siitä sitten sisätutkimukseen ja näytteenottoon. ja ultrat päälle. kohdunsuu on sormelle sitten auki, kaulaa vielä jäljellä. vauvä näyttää ok:lta. tosin ultrassa se tuntui nukkuvan. vähän se jotain siellä hissutteli käsillään ja hikkaili kyllä, mutta suuria liikkeitä ei ultrassa näkynyt. poika se on edelleen. kokoa oli sellainen 1600g. pää vastasi vkoja 32, masukka 30... sanoi että päämittä oli hiukan häilyvä, eli enemmän masuun luottaa. pienen koon takia katsoi napanuoravirtaukset jotka oli ok. pikkunen poikanen, mutta ei estetä tulemasta enää sanoi lääkäri. kaksi tulevaa päivää näyttää säikäytteleekö tuo vaan, vai meinaako tosiaan olla tuloillaan.
lopputulos = loma alkoi nyt. mitään ei nostella, ei käännetä, ei puserreta. hyvästi työpäivät siis. tosin ne kipeimmät hetket joita tänään koin, tekee kyllä moiset toimet hyvinkin mahdottomiksi toteuttaa anyway.
en voi sanoa kuinka helpottunut olen siitä että vauva tuntuu olevan kunnossa. sairasloma vituttaa ankarasti, mutta mä teen kaikkeni vauvan hyvinvoinnin eteen. ja tässä olen, pausella. seuraavat 3-4vkoa. sitten saan heilua normaalisti, koska vaavi on "täysiaikainen" ja voi vielä turvallisemmin syntyä.
juukeli. nyt ekana tilaan hesarin, ja pakkaan sairaalakassin, varmuudeksi. ja heti maanantaina rykään ostoshelvettiin (rauhallisesti) hakemaan ne KAIKKI puuttuvat jutut. ihan varmuudeksi.
edit: löysin juuri kassistani avatun, koskemattoman suklaapatukan. se kertoo jo siitä kuinka kipeä olen päivällä ollut.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti