nyt siis vasta oivalsin, että ehkä nämä kivut mitä mulla on ollut, ei kuulukaan normiodotukseen. vaikka olis kolmaskin lapsi tulossa.
ts. mä olen pitänyt sellasta kiristelyä, viiletlyä ja sattumista ihan normaalina. nyt kun mä olen "sairaslomalla" niin musta tuntuukin sairalta. ehdin kuuntelemaan tuntemuksia, ja olen lepäillyt niiden mukaan. vissiinkään ei ole normaalia että ostoskassin kantamisesta alkaa supistella. tai että kun kävelee tovin, niin tulee tovi, jolloin ei kävellä. ...alkaa siis tuntua että tämä sairasloma on ihan perusteltu.
toinen asia mitä olen oivaltanut on se, että ei tässä olekaan kiire minnekään. mä olen aika sopeutuvainen tapaus, ja jos höökillä vedetään päivästä toiseen ja säädetään eestaas, niin se on sitten sitä. nyt taas voi ottaa rennosti. myöhästyttiin tuossa metrosta, ja juniori oikeen ihmetteli kun normaalin nurppanaaman sijaan mamma kiljahti iloissaan "ei haittaa, kohta tulee uusi!"
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti