kasvimaamania

me nyt on päätetty ottaa se kasvimaa mitä meille tarjottiin. suurena innoittajana on toiminut maapalan uskomattoman hyvä kuosi, ja naapurinrouvien ehtymätön innostus asiaa kohtaan,letkeä insinööri ja hänen rouvansa ovat kerrassaan ottaneet asian omakseen. mukaan he ovat napanneet ystäväpiiristään yhden miespuolisen helsinkiläistyneen kuopiolaisen.

homma etenee insinöörin määrittämin marssiaskelin. sähköpostiin tupsahtelee infoa kasvimaa-tapaamisista, suunnitteluilloista, toivekasveista sekä aikatauluista.

tänään aamulla käytiin yhdessä marssimassa "tiluksilla", tutkimassa istutuspenkkien kuntoa ja analysoimassa mitä maa jo tällähetkellä kasvaakaan.

ilokseni palstalla on suurensuuri mustaherukkapensas (ihan parhautta!) ja raparperin taimia. sitruunamelissan bongasin, samoin ruohosipulia ja vihersipulia. kävimme myös paikallisessa kasvimaa-kaupassa hankkimassa ensimmäiset siemenet, alkukasvatusruukut (maatuvat) sekä kasvatusturvetta. askartelin kotona vielä hesarista muutaman ekologisen alkukasvatusastian. (biojätepussi minikoossa.)

koska ensimmäiset yrtit pitää saattaa kasvun alkuun huhtikuussa, pidämme tänään alkukasvatusistutustalkoot... ettei nyt ihan viimetinkaan jäisi.


nyt kun vauva nukkuu, mulla on aikaa suunnitella palstajakoa ja muuta kasvimaniaan liittyvää. taidan ottaa ihan taiteiluvälineet esiin ja pistää parastani kehiin. saa nähdä kuinka selkeä suunnitelma tästä syntyykään perinteisellä paperi-värikynät-metodilla. onneksi mulla ei ole mahdollisuutta power-point-esityksen rakentamiseen. mistä vetoa, niin insinööri tulee läppärinsä kanssa illalla ja sillä on laadittuna joku kasvu- ja kitkemisaikatauluhässäkkä excel-taulukoineen... ;)

päässäni soi jostain kumman syystä:
"äidin kasvimaalla, raparperin alla, sammakolla koti oli kultainen..."

kesä ja kasvimaa, täältä tullaan!

lapset, lapset, lapset ja kasvimaa

esikko on aika huippu.
- "mä arvasin että sä meet ostaa näitä goji-marjoja. se on niin sun juttu!"
ja vähän myöhemmin...
- "tota, musta nää ei maistu yhtään siltä että näistä sais mielihyvää ja elinvoimaa."
ja vähän myöhemmin....
- "onks mun pakko syyä tää koko kourallinen, nää maistuu tosi eksoottiselta..."

ruttunaama laulelee ittekseen
- "seuraan nyt majavaa, valtavaa" (oikeen nään sen silmissäni kanootissa jättiläismajavan peesissä...)

ruttu myös laukoo mielipiteitä melkein kaikesta.
hän ei pidä ruotsalaisista koska ne puhuu ruotsia. suomalaisista hän kyllä tykkää.
hän ei pidä myöskään tönijöistä, vaikka itsekin on moiseen sortunut. tämä lipsahdus/nämä lipsahdukset saa puheeksitullessaan tytön kyyneliin.
hän haluaa olla prinssi.
"älä sä laula näitä lauluja, nää on lastenlauluja." hän sanoo mulle.
"sä et saa mennä ulkomaille ilman mua, kun mä r-r-r-akastan sua. paitsi jos sä olet siellä ihan hiirenvähän aikaa. kuinka siellä voi olla hiirenvähän aikaa?"
"mä en voi tulla sun kanssa kauppaan, koska mä levähdän sinne matkalle."

myttyvauva punkee konttausasentoon. johan se on vissiin aikakin, koska ikää on reippaat neljä kk! uskomaton jäbä.

mytty myös selkeesti ilahtuu tutuista naamoista. muru kun tuli unimaasta tähän todellisuuteen, niin mytty kiljas sisäänhengitetyn kovan "hiiiih":in ja alko viuhtoo käsillä ihan hurjasti. sama kävi kun mä tulin fillaroimasta. myös jotkut lelut aiheuttaa tän ilmiön. samoin mm. omat varpaat. hassu mies.


meille kävi ystävän kanssa lykky. saatiin haaveiltu oma kasvimaapalsta lähteltä kotia. tosin jonottamisen aikana se ystävä on menettänyt jalkansa. ja mullahan on nämä lapset. nyt mietitään tässä tovi mitä tehdään, ja kuinka paljon me pystytään asiaan sitoutumaan. palsta oli tosi hyvässä kunnossa, kaikki penkit valmiina ja iso marjapensas nurkassa, ei mitään ylimäärästä hommaa. (been there, done that.) meitä molempia himottais tosi kovin. jos ei sille jää aikaa, eihän siinä muuta käy kun saadaan yhteisöstä lemput. tosin dodolla (maailman ystävät vai mikä se olikaan.) olis tarjolla palstakummeja, että vois valmiiks ottaa sinne yhteyttä ja kysellä olisko meille ketään täksi vuodeksi. ensvuonna mulla on jo isommat mukulat, ja ystävällä jalka, niin olis puutarhaus ja maanviljelykin ehkä helpompaa, mutta noin hyvästä maapalasta ei ole takeita taas sitten.

hmmmm.... onneksi tässä on muutama tuokio aikaa pohtia asiaa. ja soitella joutessaan sinne dodoon...