Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotiäidin karderoobi. Näytä kaikki tekstit
Näytetään tekstit, joissa on tunniste kotiäidin karderoobi. Näytä kaikki tekstit

perjantai 15. maaliskuuta 2013

mä oon nii lähiö


kyllä. eukko on kolkytjarisat ja tältä se näyttää.
ei siinä.
sain murulta romanttisesti vaatelahjuksia.
fenchurchin pipon ja paidan. ja tähänhän tyyliin ne sopii oivasti.
että onneks emäntä ei ainakaan toivo mun pukeutuvan muullalailla. ja sehän on se joka merkitsee.
mulle.
en vaan tiedä missävaiheessa mä muutun pukeutumiseltani aikuiseksi.
pitääksmun ees?
vähänaikaa sit viel tommoi pieruverkkarit oli muotia.
mut ei vissiin enää.

tää oli nii hyvä!
 löydä vieras tyylisi! kiitos taas katja. 

niinku mun mutsi tähän sanois, kaikilla on tyylinsä. toisilla se vaan on perseessä. kuten mulla.
jep!

keskiviikko 27. helmikuuta 2013

sorel vs. merrel kahden päivän kokemuksella

nonni.
mun merrelin taiga bucklet sanoi siis sopparinsa irti vetoketjun osalta. toisaalta ihan ymmärrettävää, mitäs olen metrisessä hangissa niillä kaks talvea joka päivä tallannut. hyvin palvelivat, suhde olis kuitenkin saanut olla musta pitempi.

sorelit saapui postissa, ja vähänkö huumaannuin. ne on nii kauniit.
uusi suhteeni vaatii kuitenkin totuttelua. merrelit on kuitenkin olleet mulle kun toinen iho. nätit, kevyet, lämpimät (jos ei lukuunlasketa miinus 25 asteessa päälle 2h settejä), helppokäyttöiset.

ensituntuma soreleihin on: pitkät ja painavat. munhan tappijaloissa kaikki nilkkureita pidemmät näyttää vähän hassuilta, ja tänään päivällä, lämpimässä loskakelissä, vaikutti kun olisin polvipitusine inuiittisaappaineni vähintään karannut alaskasta.
sukka vähän rullaa, kun saappat on olleet vähän löysästi sidottu. eikä noilla mielellään kipitä kovaan vauhtiin noita mun päivämatkoja. (about 30+20+20+20+20min+1h)
mutta nätit ne on. huoh. ihan mun näköset. ja "sattumoisin" mätsää mun kaikkiin talvitakkeihin.


tänään varmaan irroitan tuon irroitettavan karvasisuksen ja kokeilen miten ne kulkee ilman.

keskiviikko 20. helmikuuta 2013

hyvä flow

kenkäfetissi minussa nostaa päätään, ja nyt onkin kumman hyvä flow kenkäasioissa.
mun hemmetin kalliit merrelin talvikengät sanoivat sopimuksen irti.
olen toki kaks talvea niillä päivittäin tallustellut, mutta silti mein tarinan päättyminen vetoketjun ritsahtamiseen oli äärimmäisen surullista.koitan kysellä toki suutarista mitä mokoman korjaaminen maksaa, mutta oli pakko yrittää hankkia laastarisuhde jonkun toisen kanssa. niinku heti. emmä muuten kestä enkä pärjää.

mun ja merreleiden suhde muutenkin tässä on tänä talvena haalistunut, koska ne on alkaneet olemaan hiukan kylmät mulle muutenkin. pinnalta ne on aivan uuden veroiset, mutta joku kylmyys mein väleihin on herkästi tullut kovemmilla pakkasilla jo pari tuntia ulkoillessa. 

onneksi netistä löytyy uusia rakkauksia niin helposti.
himoitsemani sorelit löytyi miltei puoleen hintaan, ja ne saapuvat postikulutta elämääni sulostuttamaan ja jalkojani lämmittämään jo tällä viikolla.

rakkauden täytämä kenkäsuhderaportti siis odotettavissa piakkoin. 


sunnuntai 17. helmikuuta 2013

viiden euron saappaat

käytiin ostamassa mein vauvalle (joka on vihdoin oppinut leikkimään! hurraa azorien paholainen!) leluja läheisestä kierrätyskeskuksesta.
lelut maksoi 50cent. kappaleelta, samalla nappasin poikulille apina-lelun, joka hämmästyttävästi muistuttaa ulkonäöltää poikaa itseään, ja rutulle ponin.

parasta oli kuitenkin viiden euron saappaat.
mulle!
vagabondin virheettömät nahkasaappaat. suht kävelemättömät pohjat, ja korkolaput kohdillaan.
just mun kokoa.
vitosella.
kuva vääristää hiukan, ne on tummanruskeat, ja ihanasti vähän nuhjuset varsista.
ou mai! joskus onnistaa.

mattoa ei löytynyt, mutta seuraavaksi raahaan murun sinne, vaikka maton osalta ei tärppäis, on mulla ajatus rahi-tarjoilupöytä-systeemistä olohuoneeseen.materiaalia kierrätyskeskuksesta siihen löytyy kyllä.

perjantai 2. marraskuuta 2012

teinimutsista teinin mutsiksi

on tää ollut pitkä ja mukava tie.
uskomatonta kuinka ihmisen itu kasvaakaan nopeasti. ja mä siinä sivussa. henkisesti.
alkaa varmasti vastuu pikkuhiljaa näkyä toki naamassakin, mutta tää pieni koko hämää useita. 

eilen vetäsin "hurjan muodonmuutoksen" (omissa silmissäni) viiteen minuuttiin, kun piti työminästä kuoria katu-uskottava teinin mutsi. siis kun vein esikoista kripaleirille viimevuonna, tuli pappi kädestä pitäen toivottamaan mut tervetulleeksi leirille. en toivonut saman toistuvan lukion vanhempainillassa, vaan toivoin että pieni vaatteiden vaihto edesauttais mua ikäiseni (siis teini-ikäisen lapsen äidin) oloiseksi.

äh. laitan mä ihan mitä tahansa päälleni, näytän aina samalta.
huoh.

  
 noh, kukaan ei tullut komentamaan mua tutoroppilaiden jonoon, joten ehkä onnistuin nahkahameessani tekemään aikuismaisen vaikutuksen. ehkä.

aini.
tukalleni en kyllä sitten mitään voikaan. mä aina mietin teininä miksei mun mutsilla voi ikinä olla mitään siistiä kampausta. luulen että nyt tajuan. esikoiseni ehkä ajattelee samalla tavalla musta. 
tää pehko on nii mieletön harakanpesä, että yks nuori mies töissä on kuulemma huomioinut mut ja oon tehnyt vaikutuksen, koska mulla on niin ihanan villi tukka. 
voi jeesus! 

sunnuntai 28. lokakuuta 2012

emäntä poussaa lökäpöksyissään.

että juu.
tässä nää ihqut housut.
eksnää ooki ihan muotia?
muiden kun mun mutsin mielestä...

p.s. joku saattaa huomata että kuvassa esiintyy samat villasukat kun kesällä iltapuvun kanssa. kyllä, ne on valtavan monikäyttöset ja käy kaikkiin tilaisuuksiin mihin sub-urbi-äitihahmo voikaan joutua.

tiistai 23. lokakuuta 2012

this is me


"pitääkö sun ikäsen naisen kulkea vielä housuissa joissa perse roikkuu polvissa!?"
- no pitää, hemmetti. mutsi!

sunnuntai 14. lokakuuta 2012

fashion is for idiots

musta tämä oli vaan niin mua kannustava näyteikkuna siellä köpiksessä. en tajua enää (olenko koskaan tajunnutkaan) mitään siitä mikä on muodikasta ja mikä ei.ja miten pitäisi pukeutua ja miten ei. karmiva kriisi tässä kolmenkympin kohdalla, kun ei oikein tajua miten keski-ikää lähestyvät perheenäidit pukeutuu. olen siis pukeutunut vaan just niinkun tuntuu. ja sen kyllä huomaa.



köpiksessä muhun iski kuitenkin vimma saada turkisliivi, koska kaikilla muillakin siellä oli.
mä sit valkkasin kaniliivin, oman tyylin (tyylittömyyteni) mukaan.
eipä just niin muodikas täällä sub urbissa, eikä femme fatale, mutta ah niin pehmeä, söpö ja epäkäytännöllinen.


 minä sydän kanikani.


(ps. sehän on siis teddykarvaa eikä kania. viherpiipertäjille ja kettutytöille tiedoksi ennenkun poro on nokassa. 
t. viherpiipertäjä, kettutyttö.)

sunnuntai 26. elokuuta 2012

naisen kengät



kävin ulkoiluttamassa eilen mun uusia blowfishejä. hitto mä oon ihastunu noihin kenkiin! ne on niin mun näköset, ja jalassakin tuntuu hyvältä.
(mullahan on samaa sarjaa talvisaappaat, mattanahkaa, polven yli melkein. nää kun oli heppo.fi:ssä alessa, ne oli pakko-pakko-pakko saada!)
huoh. kanvasia, pyöreäkärkiset, ryppyvartiset. ei voi enempää toivoa!

hämyisässä illassa kattelin fiilareissa vähän peliä, ja sitten noita kenkiä,
ja murua tietty!

p.s. olipahan peli! kohta kerron miksi mun lapsia ei laitetakaan urheilua harrastamaan, sittenkään. pliis. 

keskiviikko 1. elokuuta 2012

kenkäfetissit

voi pentele!
mulla on nyt kenkäkaappiongelma!
toi kekkulan eteinen on raivostuttava! kaikki kenkäkaapit joita oon kattonu, ei istu siihen mitenkään. ja kyse on about 2-4cm mitoista, eli just raivostuttavaa.
nih.
voitte vaan kuvitella kuinka paljon neljän naisen perheessä on kenkiä! ja kuinkapaljon siihen päälle yhden tennarifetisistin pojalla niitä tennareita mahtaa olla.
että kenkäkaappi on tarpeen. koska liukuovikaappien ovien takana on ritiläkorit täynnä, ja eteisessä kaks pahvilaatikollista odottamassa sijoitusta.

ihan sama mitä maksaa! mä haluan sopivat kenkäkaapit.
luonteeni mukaan IHAN. NYT. HETI!

tiistai 24. heinäkuuta 2012

roolileikkejä

ja keveempänä aiheena kerron: mä koen yhtäkkistä halua muuttua agentti lisboniksi. tai hänen kaltaisekseen.
kattokaa, haave ei edes ole kaukana!



haluan bleiserin! ja otsatukan. ja satavaramalla muutun pian tummatukkaiseksi takaisin.
kyllä!
cool? yes.

sunnuntai 19. helmikuuta 2012

lesbo nahkamekossa

tässä toivepostaus.
kaks oli toivonut näkevänsä lesbon nahkamekossa. saamanne pitää.




anteeks taas niille, jotka etsi eroottisia kuvia lesbosta nahkamekossa. mähän olen siveydensipuli ja konservatiivi, joten mekko naista myören. ...mutta musta tää on nii ihqu!

perjantai 3. helmikuuta 2012

keltainen

keltainen tuntuu nyt kivalta.
kiitos rakastetulle takilleni, dacapolle ja viiden euron alelöydölle,
eilen oli hyvän keltainen päivä.


tosin, emme päässeet "asioille", koska auto oli jäätynyt. jäi uusi koti näkemättä.
tosin oli hyvä tekosyy pesäillä kaksin omassa sängyssä koko päivä. ei pöllömpää sekään...

lauantai 22. lokakuuta 2011

törsä

viikon puheenaihe duunissa on ollut mun uusi takki.
olen sairaan huono ostamaan itselleni mitään, mutta nyt muru painosti mut ostamaan itselleni takin, jota tarvitsen ja josta pidän.
sen hinta (kohtuullinen, mutta mein palkoilla kallis) on kuohuttanut mieliä työpaikalla, ja siitä on jaksettu jauhaa
poruhan siitä uudestaan nousee kun näkevät moisen ihmetakin. koska ihan tavallinen takki se on. 
hiirenharmaa. käytännöllinen. kaunis.


no. tätä sit käytellään seuraavat kymmenen vuotta.

perjantai 9. syyskuuta 2011

harvoin sorrun

harvoin sorrun a) itselleni mitään ostamaan. b) ylistämään mitään vaatemerkkiä. c) julkaisemaan mitään poussauskuvia.
nyt onkin pakko.
mä olen kohtalaisen ihastunut objectin vaatteisiin. kaikki (ne harvat) uudet vaatteeni on k.o. merkin alta. erityylisiä neuleita.
vastikään muru ilmoitti ettei meille enää yhtään hippivillatakkia mahdu. höpöhöpö! aina on maailmassa, ja meilläkin, yhdelle hippitakille tilaa! eiksnii?

no, tämäpä ehkä kelpaa sillekin hippisten sijasta. meille tuli äkkilähtö iltakeikalle, ja koska hippivillatakit on nyt nounou, niin oli pakko sutaista vaateputiikkin hakemaan "jotakin muuta".
toiv tämä kelpaa hänen arvonsa silmille katsella.


objectia tämäkin.
jospa illan keikalle tämä ja saapikkaat? -kyllä.

perjantai 27. toukokuuta 2011

siksi



tai siis täksi.
jumaleissön että housut voi ihmisellä roikkua. laput esissä ja kaikkea. tyylikästä on tämäkin varmaan jonkun mielestä, mutta ei ehkä sovi kolmekymppiselle Naiselle.

siksi kipasin kolmen vartin ostoshelkkarireissulle. saalis oli kiva. jopa yhdet ehkä sopivat housut sain mukaani ja muutaman paidan. (vaikka äitini on kieltänyt törsäämästä, koska "kyl säkin joskus lihot." varmaan joo, mutta olis aika bueno asia ja pieni vaatimus, että ihmisellä olis edes yhdet housut jotka pysyy päällä.) btw ostin myös vyön. aika kätevä hankinta, luulen. 

silläaikaa kotona.
poika huuti. ruttunaam oksenti lastenhuoneen suht täyteen.
kiitos ja anteeksi lapsenvahdit L-täti ja M-täti!

p.s. ostin dermacoolia koirapojan tassunnuolemisvaivaan. tarkkailutunti kaksi. ei maanista nuoloa. jes.

maanantai 4. huhtikuuta 2011

mekko ja kakku

alkaa jo häät pukkaa päälle.
jos ajattelee sitä että on monta asiaa jota haluan kokeilla ennen SUURTA päivää. monella asialla tarkoitan kakkuja, suklaita ja punkkuja.
jos kerran yhden kerran naimisiin menee, on kaiken (lue siis suklaan, viinin ja kakun) oltava täydellistä.

no joh. kokeilin sunnuntai-iltana suklaakakkureseptiä, jonka olin jostakin lehdestä leikannut. originaaliin olis kuulunut dumlepaloja ja suolapähkinöitä, mutta musta se olis ollu aika lapsellista. päädyin päällisissä kuivattuihin karpaloihin ja hunajamanteleihin. ja vot! tuli meinaan sellanen kakku jota tuleva morsionikin (joka ei makeista ikinäIKINÄ piittaa) mätti kaksin käsin. että vois sanoa että aika hyvä torttu oli se. siis paino sanalla oli. hääharkintaan laitetaan.

mulla oli aika angstinen päivä duunissa. ensinkin sää oli aivan kurja, ja se tietty vetää mielen matalaksi. sitten päälle pari kurjaa ihmiskohtaloa ja yks henkinen isku vasten kasvoja, niin viimenenki ilonripe valui sinne firman lattialle.

onneksi kotimatka taittui kampin kauppakeskuksen ja nyrkkeilyangstailusalin kautta.
kotimatkalla olinki jo parempaa kuntoa, hyvempää mieltä ja huippua mekkoa rikkaampi.

kuva sekä mekosta että kakusta ehkä jäljempänä, sillä molemmista olen aikas valtavan ylpeä, ja mieluusti vähän lesoilen niillä pian uudelleen.

lauantai 5. maaliskuuta 2011

shoe love

"kulta, rakastaksä mua?"
- joo.
"kulta rakastaksä mua tosi kovin?"
- no joo-o.
"no vieksä mut nyt heti sinne kenkäkauppaan?!"


sain. viimeset. *

(*eilen kun käytiin ostaa lapsille vaatteet, sain silmiini mailman ihanimmat kengät, joita oli vaan yhdet mun kokoa, ja himotus kävi niin ylivoimaseksi, että aamulla aikasin sännättiin hakemaan ne kotiin minne ne kuuluu.)

sunnuntai 26. joulukuuta 2010

nää tuli!

työkenkäslaagi saatu päätökseen. pienen aamunettisurffauksen päätteeksi sain kengät tilattua.
nää tuli!
kuva: scandinavianoutdoorstore.

a) ihan mun näköset!
b) mätsää työrönttösiin.
c) me happy! :D

maanantai 22. maaliskuuta 2010

enempi iloa

koska viimeaikoina tuo ärtymys on ollut mun pääasiallinen tunnetila, niin en kuormita tätä blogia nyt enempää marinalla. pääasiassa kaikki on tosi kivasti, hirttää vaan arjessa aika pienestä nyt hermo kiinni.

muutaman foton tällään omaksi ja  muidenkin iloksi tässä. enjoy! mukana myös luvattu, muotiblogeistakin tuttu, "päivän asu" x2.


koira lelluttelee auringossa.

päivän asu, ruttunaama. sammarit.
sehän riittää.

naamaa ei tartte fotaa. tai tulee nyrkkiä.
(mä rakastan kolmivuotiaita! ainakin toisinaan.)

päivän asu, mama.
kotiäidin garderoobi.
(leggarit; lindex,
paita; ekopuuvillaa veromoda huom 4,95!,
"pakkosaada" takki; veromoda,
väsky; marimekko)