minäkö muuttuisin?

...no en toki.
hemmetti.
luin ystäväni blogia, jossa hän kiitteli mun erityiskykyä sanoa asiat suoraan. kiitos ja anteeks.

mä olin niin päättänyt että tässä asiassa koittaisin muuttua nyt kun olen aikuinen. että pakkaisin sanomiset kauniiseen pakettiin, enkä ihan kaikesta sanois mielipidettäni ääneen.
mutta hitto!
se istuuki tiukassa se suoraan sanominen. emmä ikinä varmaan muutu.

äst.
tänään kuulin sivusta yks kolleega kertoi mein pomolle, kuinka mä olin käynyt reippaana tyttönä oikomassa vähän "ylempiäni" kun päätetyt asiat soti mun oikeustajua vastaan.

no helvetti. niin kävinkin.
ei musta tule ikinä mitään yleistä suosikkia, joka nätisti hymyilee ympärilleen, ja alistuu maailman tyhmille käänteille. emmä pysty elämään tyhmien päätösten/asioiden/tapahtumien keskellä, ja näköjään, en ole vieläkään oppinut olemaan hiljaa ja sekaantumatta.

no sen takia että avasin tänään (taas) suuni, tein yhdestä ihmisestä onnellisemman. se riittää mulle.

kiitos niille jotka tätä osaa arvostaa. ja pahoittelut niille jotka ei.
hyvää ystävänpäivää kuitenkin itse kullekin!

suorasuille ja kilteille.

asiaan palatakseni

...
(ei helvetti, tää ei lopu.)

emmä ees ole jaksanu selvittää tuleeko jotkut ökymuseorahat valtion vai kaupungin kassasta, kun ei kiinnosta. tai joku helvetin lasihotelli. haloo!
mun kaupungin rahoja te ette ainakaan semmoseen laita.

uudessa asuinkunnassani oli sentään pistetty 200 000e esivuodeksi luomuruokaan. sillä saatiin luomupuurot 3x/vko päiväkotilapsille. hiphurraa ja hieno homma. mut on ainakin yritetty, jotkut viherpiipertäjät on pystyneet pitämään puolensa kunnan koneistossa. (älä käsitä väärin, mä itse kuulun k.o. piipertäjiin, toim.huom.) mutta mitens se toinen ruoka. eka kerta kun tarjootte mun mukuloille päiväkodissa esim. nugetteja, mä varmaan repäsen pelihousut.

no jaa, niihin kunnan rahoihin.

ketä hemmettiä palvelee se, että päiväkotipaikkoja joutuu jonottaan 4kk, ja sittenkin sä saatat saada sen jostakin hemmetin pitkän matkan takaa? ootteko tietoisia että joku raahaa vuosaaresta pikku huopalahteen muksujaan aamusin ja illalla takas. ja käy vielä välillä duunissa? (jos joku ei tajua niin julkisilla noin 60min suuntaansa.) helkkarin herkkua varmaan. kato kun ei ole paikkoja... kato kun lapsiperheiden piti muuttaa kehyskuntiin. sitton ryhmiä joissa on 20 kaksvuotiasta. helkkarin hyvää hoitoa varmaan sanon mä. oikeen yksilöllistä kasvatusta. "on meillä siihen suhteutettu aikuisten määrä sit." lohdutti mua lähi pk:n johtaja, ja syyti mua saivartelusta kun kysyin kasvoks tilat kanssa. ei kuulemma kasvanut. laittaisitko sä lapses isoon mekastavaan ryhmään pieniin tiloihin? 8-10h/pvä? mitähän siitä tulee. meinhän hellanteltut on tossa pienessä yksityisessä päiväkodissa ostopalvelupaikoilla. ne loppuu nyt kesällä (mehän muutetaan sinne kuntaan missä saa luomupuuroa 3krt/vko) mutta jäljellejäävät saa maksaa yksityisistä paikoistaan vissiin 750-900e/kk. aika kiva, eiks ooki? kohtuullista sanoisin. maksellessani nyt 57e/muksu/kk.*

no jaa.

mennäänkö vanhusten asioihin? siihen kun työtätekevä sakki ei pysty itse auttamaan omia vanhempiaan? kun se ei ole nykyaikaa. päivähoitoa kunnalta ne tarttis, ne mummot, ja vanhainkoteja kanssa. mutta tiedättekö, nekin on ajettu alas! ei o rahaa, ei resursseja.
tiedättekö kuinka suuri osa vanhuksista kärsii muistin sairauksista? semmosista että niiden kotiin yksin jättäminen on ihan heitteillejättöä. jättäisiksä oman suojattoman, syyntakeettoman ja vessakäyntiin, ruoanlaittoon ja ehkä sängystänousemiseen kykenemättömän lapses yksin kotiin? tai jos se sun vanhukses onkin fyysisesti ok, mutta mentaalisesti ihan hukassa ja lähtee tonne pakkaseen sisävaatteissa.

mitä sitten?
eihän nyt niihi rahaa tartte. eikä resursseja. ne vaan rakens tän maan meille, ja ne pienemmät resurssittomat on mein tulevaisuus...

ai jumankekka, joskus mä en vaan kestä tätä maailmaa. kaupunkia enkä saatanan materialismia.

inhimillisyyttä pliis.
ilmanen julkinen liikenne ja saasteetonta energiaa. emmä muuta pyydä!
saatana!

edit: hetken asiaa vielä pohdittuani, mun tekstistä voi osittain lukea mistä gäppi* esmes. sosiaaliviraston rahakirstuunkin tulee, ehkä mun pitäis kirjottaa elämisen kulujen kohtuullistamisesta ja kohdistamisesta oikein, eikä vaan kiljua minne sitä rahaa pitää syytää. mä mieluusti maksan enemmän luomuruoasta, ja puhtaammasta sähköstä ynnä muusta. ja mun verovaroja sais ohjata vanhus- ja sosiaalityöhön mieluusti. kyllä mä tiedän että tää on monimutkanen palapeli, ja että päätöksiä tehdään tahoilla, joilla ei välttämättä ole mitään kosketuspintaa sinne, missä nää asiat todella tapahtuu.

joulumieli

joulu on kuulemma vaikeaa aikaa köyhissä lapsiperheissä (lähde: ylen uutiset). niinkö?
mä nyt valitettavasti voisin sanoa että kaikki on suhteellista.
uutisessa mainittiin että köyhien lapsille voi tulla paha mieli kun ei pääse päiväkodissa leveilemään lahjoilla niinkun muut joulun jälkeen.

siis mitä?
sekö on joulun mittari?
kuka saa mitäkin tavaraa?

ei jumankekka. mä oon niin kyllästynyt tämmöseen uutisointiin.
vai onks ihmisten elämä oikeesti tommosta?
siis kasvattaako normi-ihminen lapsensa niin (kieroon) että se vetää kilarit ja maailma loppuu jossei joulupaketissa ole uutta pleikkaa, ipodia, barbia, nukketaloa yms yms? kun joillakuilla on ihan oikeesti ihan tosi tiukkaa.

meillä on ihan oikeesti tosi tiukkaa. mut käsittääkseni mun lapset ei jää mistää paitsi. osittain varmaan sen takia etten mä myöskään markkinoi niille asiaa niin. voitte vaan kuvitella kuinka elätetään viiden hengen taloutta yhden ihmisen sos&terv.alan tuloilla. helsingissä.

mä henk.koht arvostan mun puolisoa valtavasti juuri siitä(kin) syystä että sen mielestä perusasiat on valtavan hienoja. ja lapset näköjään kasvaa luonnostaan tähän perheen henkeen.

joulupaketeissa on nyt lapsille villasukat sekä rutulle nukke ja bamille auto. mummeille on sanottu ettei krääsää jouluksi tarvita. kiitos. ilotellaan sit leipomalla pipareita ja pullaa yhdessä. sitten vietetään aikaa kynttilänvalossa ja syödään pari palaa suklaata.

emmä mitenkään dumaa materiaalista joulua. kukin saa toimia niinkun haluaa. ja repiä ilonsa mistä lystää. mä vaan itse olen ihan helvetin kyllästynyt tähän yleiseen kulutusjuhlaan.

kiihkot

project maman blogissa oli ihanaa loan heittoa aiheesta babybjön vs. manduca. mä oikeen tein herkkuleivän nautiskellakseni "keskustelusta" (lue: loan heitosta) kommenttilootassa. (vrt. vauva-lehden keskustelupalsta.) ymmärrän että mama siellä vähän kärisi, kun siellä mentiin henkilökohtaisuuksiin koskien hänen valintojaan ja suhtautumista omien lasten hyvinvointiin.

ihan tällai äitiyden "konkarina" oon eniten huolissani tässä maailmassa "maalaisjärjeksi" kutsutun luonnonvaran katoamisesta.

pyhä sylvi! ihmiset! äidit! naiset!

antakaa toistenne nyt olla. mä oikeesti ymmärrän että kun ihminen keksii jonkun kivan jutun, ja tulee siitä ns. uskoon, niin asiaa on hauska toitottaa muille, ja kertoa kuinka tää nyt on se maailman ja sen lapset pelastava keksintö. muttakun jokainen tekee ne valinnat oman elämänsä sanelemana. lasten piirteiden sanelemana, oman hyvinvoinnin ja kiinnostuksen kohteiden, elämän painopisteiden sanelemana. tuliko tää yllärinä?

olen itse joissain (kasvatus)asioissa kovinkin pedantti, mutta ko tää elämä on musta suht semmosta, mitä mun yks (muuten äärimmäisen pönttöpää) valmentaja on viisaasti sanonut. hoida oma tonttisi. pidä huolta siitä että teet omat asiasi hyvin. turha huudella vieraisiin pöytiin, toisen kenttäpuoliskolle, tai edes omalle kaverille. kato kun sillä on ihan omat hommansa. sillä että sä keskityt muiden "virheisiin", ryssit varmasti oman tonttis ja jollainmuotoa omissa soi.

näinpä.

ammatti-ihmisenä en ole kuullut yhdenkään lapsen lonkkien vammautuneen, tai sillä ADHD:tä todetun siksi että sitä olis kannettu bb-kantorepussa manducan sijaan. eikä kukaan ole hakeutunut mun, tai yhdenkään kollegan pakeille siksi, että sen lapsi olis kävellyt käytettynä ostetuissa kengissä. (koska sekin on Täydellisten Äitien mielestä syntiä. huoh.)

kaikesta voi vääntää.
- kestovaipoista (olisin halunnut. meillä EI toiminut, mikään. sanotte mitä sanotte. EI. T.O.I.M.I.N.U.T.)
- imetys 2/3 onnistui (kaikkea ei voi saada. esikoinen on meillä "pullovauva". täysin terve, fiksu, allergiavapaa. korvatulehduksia nolla. ähäskutti.)
- ruokavalio (mä olen nipo. mutta hei, täydelliset äidit, oon nähnyt ja kuullut kuin tein lapset syö valmisruokia, ja karkkiakin. vuodenpintaan. mitähän te luulette että siitä seuraa? anna kun arvaan. ei mitään.)
- viihde ja media (näissä mä olen nipo. oli hauska selittää 4-vuotiaalle lukemaan oppineelle esikolle lööpeistä tekstiä "isä murhasi vaimon ja lapsensa. vinkeetä eikö? ja ruttu on tarhassa kuullut kaikenmaailman katastrofeista joita se ei kotona näe/kuule, koska mein mielestä sen ei tarvitse niistä tietää, koska ne ei sen maailmaan kuulu. selittele sitten noku noku, tota. (p.s. kuuntele mitä lapsi kysyy ja vastaa AINOASTAAN siihen. on ammatillinen neuvo.) vituttaa silti. kaikelta ei voi lasta suojella.)
- lelut (meillä ei niitä juurikaan ole. yks hyvä luennon aihe on "lapsen ei tarvitse saada kaikkea mitä muilla on. miksi näin?" kerron sen toiste, koska muuten tästä tulee ihan hitonmoinen romaani ja iltapuhde. teille ja mulle.)
- liikunta ja leikki (lapselle tervettä on vapaa leikki ja vapaa liikunta. älkää saakeli nyt raahakko niitä ainasiin hoploppeihin, lintseihin ja muihin vitkutuksiin. kerhoihin, urheiluihin.*  mitä ne tekee tein kotiutuessa. kiukuttelee? arvasin. miksi tiesin? olen nähny. miksi ne tekee niin? kerron myöhemmin. (äidillinen, ammatillinen neuvo: vie lapsi metsään! voin kertoa myöhemmin miksi jos kiinnostaa.)
- päivähoito (mä haluaisin kasvattaa mun lapset mahd. pitkään kotona. mutta ne penteleet on näköjään semmoista laatua, että ne RAKASTAA olla päiväkodissa. nuo pienet petturit, elosalamat, virkeät, vinkeät ja vikkelät pikku penteleet!) 

ah, väännetäänkö kättä näistä? tuskin tarvitsee. ko muutkin varmaan osaa ihan itte. tai ainakin pitäis. ihan vihjeenä, joskus kannattaa miettiä niitä perusteita asioiden takana, sit kun ne on itselle selvät, on ne helppo perustella lapselleen kanssa. ja niille kiihkomanducauskovaisille naapurintädeille.

p.s. mulle manduca ei käynyt lainkaan. halusin kantaa poikulia "parhaassa mahdollisessa" hytkyttimessä, mutta se ei istunut mulle (luit oiken: MULLE) lainkaan. ergolla mennään, edelleen.

* toki poikkeus vahvistaa säännön. aattele mitä tulee sen ihmisen lapsesta, jolle huvipuistot on henki ja elämä? huvipuistofanaatikko ehkä itsekin? tai kuin siistiä on päästä vaikka kiihkofutisiskän kanssa futismatsiin? joskus se harrastuksen jakaminen ja yhteinen aika on kaikista tärkeintä. muistan yhden tapauksen vuosien takaa jossa kaljasieppo iskä piti lapsen poissa koulusta "perhepäivän" takia kerran lukukaudessa. ne meni essolle juomaan kaljaa (isi) ja pelaan pajatsoa. ja se oli lapselle siisteintä ikinä. moraalisesti epäilyttävää? ehkä. ehkä ei. riippuu katsotko asiaa yhteiskunnan, vai yksilön vinkkelistä. arvaatko mistä mä katon?

keskustelua pers/heestä.

tyttö sinä olet rätti on perustamassa yhdistystä .

bloggauksen perässä oli äärettömän kutkuttavaa keskustelua. on siinä saatu vastakkainaseteltua lapselliselliset ja lapsettomat.

en jaksanut osallistua paatokselliseen kommenttiketjuun, niin avaan sanaista arkkuani tässä.

miksi vastakkainasettelu?

ymmärrän että ihmisiä jotka ei ole lapsia hankkimassa, kiusataan jatkuvilla uteluilla ja vihjailuilla. ja haukutaan itsekkäiksi jos eivät lapsia halua. muistuttaisin kuitenkin että jokaisella ihmisellä on oma elämä. sitä on oikeus elää ilman moralisointia ja dumaamista. joko sä haluat lapsia tai ei. mulle usein päivitellään sitä, että muru ei halua synnyttää lapsia. että ko olis sen vuoro. paskanmarjat. sen vuoroa ei tule, jossei se halua. jos lapsia tulee, ni tod.näk. mun kautta kuitenkin. mitä sitten jos oon synnyttänyt vaikka jo kolme ja se ei yhtään. jos se ei halua, niin sillä on siihen oikeus. ei tää elämä o mikään nallekarkkien tasajakoalue.

mua ei haittaa jos te lapsettomat feidaatte mut facebookista koska kirjottelen seinälle joskus juttuja lapsista. (kuulemma moni lapseton tekee niin, kun niitä vituttaa kun lapselliset puhuu "vaan" lapsistaan, niiden sonnan väristä ja koostumuksesta yms.) mun elämään nyt vaan kiinteenä osana kuuluu nää himpulat. joskus mun tekee mieli vaan jakaa asioita, ja ne on kyllä toisten mielestä yhtä kiinnostavia kun teidän kännisekoilut, bonjovinkeikat (*kateellisuus tähän kohtaan) ja madeiranmatkat, tai työvitutus.

ei mun tarvi yrittää moralisoida kenenkään elämää tai perhepolitiikkaa, eikä kenenkään tarvitse myöskään sietää mun omaa. että "hide" nappia vaan kehiin jos siltä tuntuu.

muuten, eniten mua ärsyttää oikeesti ne naamakirjapostaukset jossa (jatkuvasti) valitetaan vauvanhoidon vaikeutta, yöitkuja ja mahavaivaa. ei voi olla todellista että lapsiperheen arki tulee yllätyksenä, aikuisille ihmisille. yks mun kaveri sanoi mulle suoraan "siis mun viiskuinen luulee että oon sen joku palvelija, kokoajan valittamassa jotaki, ja kun saa kahvin eteen, ni tietty sil on nälkä ja märkä vaippa." puuh. hää vissii luuli että poika ottaa heti vauvana eväät ite kaapista ja lähtee inttiin kotoa vikisemästä ja vaatimasta. nää kaikenvalittajat pääsee kyllä äkkiä mun hide-listalle.

pointtini oli tässäkin vaan taas se (mistä jo ehdin vissiin eksyä), että miks asioista pitää tehdä aina hirveetä vastakkainasettelua? keskustelunko vuoksi?
nämä jaot vituttaa tänään:
heterot/homot
lapselliset/lapsettomat
koiralliset/koirattomat
olisko muita? mä pystyn ottamaan vastaan kritiikkiä ja vastakkaisia mielipiteitä. mutta en vihaa/moralisoi/dumaa lapsettomia, koirattomia enkä heteroita. ne saa ihan elää omaa elämäänsä niinkun lystää. kattokaa se täällä maailmassa vissiin on pointtina. että tekee elämästään just semmosta kun tykkää, jos joku ei sun valinnoista tykkää, ni anna olla. huilujen haistattelusta tulee vaan kaikille sit paha mieli, loppupeleissä ainakin.

kun ei ne aina ne toisenmieliset ole niitä vääränmielisiä. kah kun jokaisella saa olla oma mielipide. tottakai saa blogiteksteistä provosoitua ja vastineita kirjoittaa, mutta jotkut asiat saattaa olla ironiaa ja sarkasmia. mua ainakin hymyilyttää tuo alkuperänen kirjoitus. ja ihan naurattaa moni sen perässä oleva kommentti.

ihan kysymyksenä vielä tytön kommenttilootassa esiintynyt asia. loukkaantuisitsä jos saisit kutsun häihin, jotka on vaan aikuisille?
a) musta se ei ole lasten dumaamista ulos perhejuhlista, eikä mitään ikärasismia. se ei ole sun lapsien vihaamista, eikä erottelua toivottuihin ja ei-toivottuihin henkilöihin.
b) jokainen saa vissiin toivoa omilta juhliltaan mitä haluaa, ja toimia (lähettää kutsut) sen mukaan.
c) musta on vaan ajattelevaista, jos lapset ei tule juhliin jossa tod.näk. naukkaillaan viiniä, koska sinne ei lapset kuulu
d) perhejuhlaan olis kiva ottaa lapset mukaan tietty, eikä kenenkään tulis loukkaantua jos lapsi vaikka vähän parkasee just sun häissä. huomaavainen äiti vie lapsen ulos kirkosta parkumaan, jossei ikätaso kuuntele järkipuhetta eikä ymmärrä käytöstapoja. muuten sihistään "muumiloota, muumiloota" lapsi vaikenee ;)
e) musta on kiva mennä joihinki juhliin myös ilman lapsia.

kaikki käy siis mulle.
ja jahka mun oma päivä joskus koittaa, lapset on tervetulleita kello 19 asti, sitten korkataan viini, ja lasten on syytä lähteä nukkumaan. sopi se vieraille tahi ei. mun päivä, mun toiveet. piste, aamen ja halleluja.

jatkan aiheesta

kävin aamun aluksi puolitien blogissa, ja sit mua alko taas sapettamaan vanhemmuuteen liittyvät asiat. tai oikeemmin se että uusavuttomuus oikeesti on leviimässä vanhemmuuteen.  aaargh. musta vanhemmuuden pitäis olla aika luonnollinen asia ihmisenkin kaltaiselle eläimelle. 

kommentoin vissiin taas vähän asian vierestä, mutta pakko oli lainata omaa kommenttia, ja jatkaa vähän aiheesta ja lihotella itse kommenttia: 

"en mä muuten kommentoi kun tuota lopussa olevaa listaa. musta se vaan osottaa ahdistuksen sijaan kuinka tumpeloita ja hukassa aikuiset on vanhemmuutensa kanssa. aina pitää kysyä ja ahdistua. mitäs jos vaan tekis niinkun itsestä hyvälle tuntuu? kun se on vähän niin että jos olis enemmän kommunikaatiossa oman lapsen, perheen ja elämäntilanteen kanssa, tarttis vähemmän ahdistua. kun tietäis luonnostaan että “tää sopii meille” ja “näin on meille hyvä”.

oli kyse sitten nukkumisasioista, imettämisestä, tarhaanviennistä, sapuskasta tai harrastuksista. 

mä en juurikaan kuuntele mitään suosituksia. meni teiniäitinä maku siihen että neuvolassa tiedettiin kaikki aina paremmin, ja aina oli sanottavaa. esmes siitä että “lapsi on liian pieni” – koska vajaa 160cm kokosen äidin lapsi ei mennytkään ihan käyrillä. turhaan syyllistyin. ja mua pidempi on esikoisesta on kuitenkin tullut. ruttunaaman kohdalla näpsähtää tietokoneelta neuvolatädin silmiin huomiokentässä: "lapsi on pienikokoinen, äidille siitä ei saa valittaa." koska odotusaikana terkkasijainen korvensi mua epäilemällä anorektikoksi, narkkariksi ja että röökaan, raskaudenaikaisen painonlaskun takia, ja vedin sitten totaalikoivarit omalle terkalle. mulle ei tästä asiasta ikinä enää ryttyillä saatikka syyllistetä. pieni, pullava ruttunaama kasvaa just niinkun kasvaa. neuvolantäti yritti aloittaa viimevuonna myös ton pullasorsan painosta, mutta heti suoraan sanoin ettei kannata mulle ees yrittää. että kolmivuotiaana saa olla pullaposki, ja vaikka aina, se ei kuulu kelleen. mä tiedän mitä täällä syödään, ja koska ruokavaliossa ei ole korjaamisen varaa, lapsi on mitä on. piste.

meillä luetaan satuja koska lapset tykkää. ei syödä lisäaineita eikä valmisruokia koska mä en tykkää. lapset urheilee koska ne tykkää. me lenkkeillään ja ulkoillaan koska ne tykkää. ne menee ajoissa nukkumaan koska niitä väsyttää, ja koska hyvä uni on musta korvaamatonta. ne on menneet hoitoon/tarhaan kahden vuoden kieppeillä, koska olen ensin halunnut olla kotona, sitten on elämäntilanne sanellut töihinlähdön. pojalla on vielä unitutti, koska se on mun silmissä nukkuessaan vauva. vaipoista luopuu kun luopuu. esikoisella on yks koti, ja isällään vierailee niinkun on sovittu. me ollaan siirtymässä kauramaitoon koska se on ekologisempaa, ja syödään vähän yli suositusten d-vitamiinia, koska uskon sen olevan terveellistä. lapset katsoo telkkaria, mutta mun valitsemia/hyväksymiä ohjelmia. esikoinenkin (15v.). esikoinen(kaan) ei juo limua, se on täysin turhaa kamaa. meillä syödään aika vähän hedelmiä, koska mä en niistä pidä, sen sijaan vihanneksia menee enempi. ja toisaalta uskon siihen faktaan että mein suvut on asuneet täällä jo aika pitkään, ja elimistö on osin tottunut siihen että kotimaan kamasta saadaan tarvittavat elimistön rakennusaineet. (puuttumatta nyt siihen faktaan ollenkaan mitä ihmiset kuvitteleekaan saavansa einesruokavaliostaan...) meillä on aika helkkarin vähän leluja, ihan kulutushysterian minimoimikseksi ja luonnon säästämiseksi, ja siksi että lasten mielikuvitus kehittyy enempi palikoista rakentamalla kun nappia painamalla, mä uskon. 


tää lista olis niin loputon, mutta ketä kiinnostaa? jokaisella on kuitenkin mahdollisuus tehdä omat päätöksensä enempiä kyselemättä ja syyllistymättä.

mä sanon höpsis sille että kaikelle pitää saada vahvistus jostain ulkopuolelta. näin on meille hyvä. joillain vaan vissiin on oikeesti tarve vahvistukseen, tukeen ja apuun ulkopuolelta. ja se on musta aika sääli. ja kun vielä jos kattelee esim. vauva-lehden nettikeskustelua, missä äidit lyö toisiaan surutta kun vierasta sikaa. (ehkä just että pääsee pätemään kun ei muualta arvostusta saa…) se on hyvä foorumi kysyä josko kannattais lopettaa imettäminen? vai laittaisko lapsen perhepäivähoitoon vai tarhaan? apua! 

ja loppukaneetti eksäni sanoin: "hyvähän sun on taas sanoa kun sä itse olet niin vitun täydellinen ihminen!" 

- no niinpä.  ja sen lisäksi mulla on vielä ihan helkkarin hyvä itsetunto. 

hyvät kansanedustajat

hei.
tällä mailillani halusin saattaa tietoonne erään epäkohdan uudessa hedelmöityhoitolaissa.
olen 32-vuotias äiti. elän parisuhteessa naisen kanssa.

meillä on kaksi hedelmöityshoidoilla aikaan saatua lasta. 3-vuotias tyttö ja 1-vuotias poika. heidät on perheeseemme saatu lapsettomuusklinikan ja anonyymin tanskalaisen luovuttajan suosiollisella avustuksella. sanoin en pysty kuvailemaan miten kiitollinen olen näistä pienistä rakkauksista, elävistä ihmeistä.

uuden hedelmöityshoitolain tultua voimaan ei anonyymien luovuttajien siittiöitä saa käyttää hedelmöityshoidoissa. nuorimmaiseni on saanut alkunsa lain siirtymäaikana. lakiin jätetiin pykälä, jonka mukaan hedelmöityshoitolain voimaantulosta eteenpäin kolmen vuoden siirtymäaikana saa siittiöitä vielä käyttää jos perheessä on jo biologisia sisaruksia samalta luovuttajalta.

ehdin tuohon marginaaliin. anonyymien siittiöiden käyttö loppui suomessa elokuuhun 2010.

mieltäni kaihertaa nyt fakta, että klinikalla on hankkimiani, eli maksamiani ja omistuksessani olevia siittiöitä, joita en saa enää käyttää. alunperin oli puhetta että nuo omistamani siittiöt voidaan siirtää ulkomaille turvaan, jotta voin niitä halutessani myöhemmin käyttää jossain toisessa maassa missä niiden käyttö on sallittua.

nyt sain ikävän puhelun klinikaltani. viranomaisneuvottelussa oli ehdottomasti kielletty lähettämästä tuota omistuksessani olevaa "laitonta ainesta" mihinkään muuhun maahan, mihinkään muuhun klinikkaan. vaikka onnistuisin saman luovuttajan siittiöitä jostain saamaan, kielletään suomalaista klinikkaa avustamasta mitenkään pyrkimyksiäni saada lapsilleni biologisia sisaruksia (ei lääkäripalveluja, ei ultaääniä, ei lääkkeitä).

mielestäni tämä on huutava vääryys. lapsiltani evätään oikeus biologisiin sisaruksiin. samoin minulta oikeus saada kokea raskauden, synnytyksen ja vauva-ajan onni ja ilo. valittavanani toki olisi ei-anonyymi luovuttaja *, joku tuntemani mies, tai ihan vaikka "baarikaato", mutta sillä asettaisin muut lapseni todella eriarvoiseen asemaan. kolme- ja yksivuotiaat kun eivät koskaan saa luovuttajan henkilöllisyyttä tietää. viimeksimainittu vaihtoehtohan on moraaliton ja vaarallinenkin.

syy anonyymin luvuottajan valintaan aikanaan oli se että lapsillani on jo kaksi vanhempaa, kaksi sukua. klinikalla sitä aikanaan pidettiin ihan normaalinan ja mahdollisena käytäntönä. uudesta laista ja sen jyrkkyydestä ei ollut tietoa silloin. ja tämä ehdottomasti oli kohdallamme oikea ratkaisu. kolmivuotiaalle on hänen kysyttyään hänen alkuperästään ja "isättömyydestä" kerrottu selkeästi, ja hän on, samoin kuin me, valtavan kiitollinen lahjoittaa kohtaan. sekä me, että lapset, olemme saaneet hyvän ja onnellisen perheen.

haluaisin vaan tietää millä perusteella jollain taholla on oikeus määrätä klinikkaa hävittämään MINUN omaisuuttani? missä muussa tapauksessa ihmisen omaan omaisuuteen saa suomessa kajota? ymmärrän laittoman alkoholin, savukkeiden tai huumeiden hävittämisen. sukusoluja ei mielestäni voi moisiin laittomuuksiin rinnastaa. miksei klinikalla ole oikeutta tutkia minua, ja hoitaa niinkuin muita asiakkaita, vaikka itse hedelmöitys hoidettaisiin ulkomailla? mikä idea oli edes kolmen vuoden siirtymäajalla joka laissa oli? kenen muun perhesuunnittelua on tungettu kolmen vuoden rajoihin? mielstäni tämä on erittäin arveluttavaa ja epätasa-arvoista toimintaa. 



* euroopan suurimmalla spermapankilla oli listoillaan ei-anonyymejä luovuttajia (ruskeasilmäisenä, jonka nyt ensihätään haarukoimme halutuksi ominaisuudeksi) kahdeksan kappaletta. kahdeksan. kun mietitään kuinka moni euroopan alueella toivoo lasta, ja tarvitsee perheen perustamiseen lahjasoluja, nähdään kuvio mielestäni aika absurdina, jopa sairaana.


katkerana, vain 32-vuotiaana nuorena naisena, huomaan että haaveiltani joskus saada lisää lapsia, on törkeästi katkottu siivet.



terveisin: mama, tunnollinen veronmaksaja, äänestäjä, hyvä äiti

aargh

hemmeti.
kun äimistellen etsin nettimaailmassa tietoa siitä, mikä ihme poikulia mahtaa vaivata, törmäsin vauva-lehden keskustelupalstalle. note to self: älä lue ko. palstaa enää. voi herra mun jee mitä juttuja. vaikka kuinka yritin olla provosoitumatta, sai selailu mut järjettömän raivon valtaan.

tiedoksi idiooteille:
- homoseksuaalisuus on ominaisuus ihmisessä. ei sairaus. ei rikos. homoseksuaalisuus ei tarkoita ihmisten ja lasten silmille leviteltävää seksiä, ei pervoilua julkisesti, eikä muutakaan kummallista. suurimmalla osalla homoseksuaalisista ihmisistä on aivan tavallinen parisuhde taikka perhe-elämä. jos haluatte tietää, ei meillä harrasteta seksiä keittiön pöydällä kun lapset syövät. ei varmaan heteroperheissäkään. ja tiedoksi että homoseksuaalisiin suhteisiin lapsia saadaan vaikeasti. harkinnan ja vakavan haluamisen kautta. samoin ei ole kaikissa hetero-hups-suhteissa. lasten saamiseen, kasvattamiseen ja hyvinvointiin tähtäävää toiminta ja  motivaatio on hyvin korkealla suurimmassa osassa meitä hassunkurisia perheitä.

- homoseksuaalisuus ihmisessä ei ole vanhempien aiheuttamien traumojen korjailua, tosin kun ko. palstalla väitetään.

- sukupuolineutraali avioliitto, ja homojen adoptio-oikeus on tasa-arvoista ja inhimillistä. perustelut siitä ettei raamattu tue samaa sukupuolta edustavia suhteita on aika perseestä. noin 100% varmuudella voin sanoa että ihmiset jotka tähän vetoaa, ei muutenkaan noudata raamattua kirjaimellisesti. on se vittumaista että ko. kirjasta otetaan ohjeeksi ne asiat mitkä itselle sopii, ja moralisoidaan lopuilla. enkä tosiaan ymmärrä kenen heteron avioliittoa se alentaa, että esim. mun parisuhde siunataan?

- pride-isku on hyvin hyvin hyvin tuomittavaa, ja erittäin järkyttävä teko. tosin ko. palstaa selaillessa en yhtään ihmettele että sellaista tapahtuu.

- ja sille joka kysyy miksi ihmeessä lapsia pitää moiseen pride-ällöttävyyteen ottaa mukaan, haluan sanoa; isku tehtiin helsingin keskustassa, missä on ollut takuulla myös sivullisia aikuisia ja lapsia ostoksilla, tai seuraamassa kulkuetta. ja lasten ottaminen pride-kulkueeseen on perheen yhdessä tekemistä, suvaitsevaisuuden opettamista, sen osoittamista että maailmassa on muitakin homoseksuaalisen lapsiperheitä kuin omamme. *

en todella ole tajunnut miten kapeakatseisia ja vihaisia ja typeriä ihmisiä maahamme onkaan piilotettu anonyymiteetin taakse. ihmettelen sen valossa myös sitä että saan näinkin rauhassa näitä asioita täällä omalla foorumillani huudella ja mielipiteitäni esittää, eipä ole ensimmäistäkään homovastaista kommenttia (vielä) tullut. mutta hyvä niin. kuka noita idiootteja muuten ojentaisi, jos en minä täällä? palstalle vastaaminen on aivan turhaa ajanhukkaa. 


* emme toisin olleet paikalla koska poikamme oli tosi kipeä.