sunnuntai 19. kesäkuuta 2011

keskustelua pers/heestä.

tyttö sinä olet rätti on perustamassa yhdistystä .

bloggauksen perässä oli äärettömän kutkuttavaa keskustelua. on siinä saatu vastakkainaseteltua lapselliselliset ja lapsettomat.

en jaksanut osallistua paatokselliseen kommenttiketjuun, niin avaan sanaista arkkuani tässä.

miksi vastakkainasettelu?

ymmärrän että ihmisiä jotka ei ole lapsia hankkimassa, kiusataan jatkuvilla uteluilla ja vihjailuilla. ja haukutaan itsekkäiksi jos eivät lapsia halua. muistuttaisin kuitenkin että jokaisella ihmisellä on oma elämä. sitä on oikeus elää ilman moralisointia ja dumaamista. joko sä haluat lapsia tai ei. mulle usein päivitellään sitä, että muru ei halua synnyttää lapsia. että ko olis sen vuoro. paskanmarjat. sen vuoroa ei tule, jossei se halua. jos lapsia tulee, ni tod.näk. mun kautta kuitenkin. mitä sitten jos oon synnyttänyt vaikka jo kolme ja se ei yhtään. jos se ei halua, niin sillä on siihen oikeus. ei tää elämä o mikään nallekarkkien tasajakoalue.

mua ei haittaa jos te lapsettomat feidaatte mut facebookista koska kirjottelen seinälle joskus juttuja lapsista. (kuulemma moni lapseton tekee niin, kun niitä vituttaa kun lapselliset puhuu "vaan" lapsistaan, niiden sonnan väristä ja koostumuksesta yms.) mun elämään nyt vaan kiinteenä osana kuuluu nää himpulat. joskus mun tekee mieli vaan jakaa asioita, ja ne on kyllä toisten mielestä yhtä kiinnostavia kun teidän kännisekoilut, bonjovinkeikat (*kateellisuus tähän kohtaan) ja madeiranmatkat, tai työvitutus.

ei mun tarvi yrittää moralisoida kenenkään elämää tai perhepolitiikkaa, eikä kenenkään tarvitse myöskään sietää mun omaa. että "hide" nappia vaan kehiin jos siltä tuntuu.

muuten, eniten mua ärsyttää oikeesti ne naamakirjapostaukset jossa (jatkuvasti) valitetaan vauvanhoidon vaikeutta, yöitkuja ja mahavaivaa. ei voi olla todellista että lapsiperheen arki tulee yllätyksenä, aikuisille ihmisille. yks mun kaveri sanoi mulle suoraan "siis mun viiskuinen luulee että oon sen joku palvelija, kokoajan valittamassa jotaki, ja kun saa kahvin eteen, ni tietty sil on nälkä ja märkä vaippa." puuh. hää vissii luuli että poika ottaa heti vauvana eväät ite kaapista ja lähtee inttiin kotoa vikisemästä ja vaatimasta. nää kaikenvalittajat pääsee kyllä äkkiä mun hide-listalle.

pointtini oli tässäkin vaan taas se (mistä jo ehdin vissiin eksyä), että miks asioista pitää tehdä aina hirveetä vastakkainasettelua? keskustelunko vuoksi?
nämä jaot vituttaa tänään:
heterot/homot
lapselliset/lapsettomat
koiralliset/koirattomat
olisko muita? mä pystyn ottamaan vastaan kritiikkiä ja vastakkaisia mielipiteitä. mutta en vihaa/moralisoi/dumaa lapsettomia, koirattomia enkä heteroita. ne saa ihan elää omaa elämäänsä niinkun lystää. kattokaa se täällä maailmassa vissiin on pointtina. että tekee elämästään just semmosta kun tykkää, jos joku ei sun valinnoista tykkää, ni anna olla. huilujen haistattelusta tulee vaan kaikille sit paha mieli, loppupeleissä ainakin.

kun ei ne aina ne toisenmieliset ole niitä vääränmielisiä. kah kun jokaisella saa olla oma mielipide. tottakai saa blogiteksteistä provosoitua ja vastineita kirjoittaa, mutta jotkut asiat saattaa olla ironiaa ja sarkasmia. mua ainakin hymyilyttää tuo alkuperänen kirjoitus. ja ihan naurattaa moni sen perässä oleva kommentti.

ihan kysymyksenä vielä tytön kommenttilootassa esiintynyt asia. loukkaantuisitsä jos saisit kutsun häihin, jotka on vaan aikuisille?
a) musta se ei ole lasten dumaamista ulos perhejuhlista, eikä mitään ikärasismia. se ei ole sun lapsien vihaamista, eikä erottelua toivottuihin ja ei-toivottuihin henkilöihin.
b) jokainen saa vissiin toivoa omilta juhliltaan mitä haluaa, ja toimia (lähettää kutsut) sen mukaan.
c) musta on vaan ajattelevaista, jos lapset ei tule juhliin jossa tod.näk. naukkaillaan viiniä, koska sinne ei lapset kuulu
d) perhejuhlaan olis kiva ottaa lapset mukaan tietty, eikä kenenkään tulis loukkaantua jos lapsi vaikka vähän parkasee just sun häissä. huomaavainen äiti vie lapsen ulos kirkosta parkumaan, jossei ikätaso kuuntele järkipuhetta eikä ymmärrä käytöstapoja. muuten sihistään "muumiloota, muumiloota" lapsi vaikenee ;)
e) musta on kiva mennä joihinki juhliin myös ilman lapsia.

kaikki käy siis mulle.
ja jahka mun oma päivä joskus koittaa, lapset on tervetulleita kello 19 asti, sitten korkataan viini, ja lasten on syytä lähteä nukkumaan. sopi se vieraille tahi ei. mun päivä, mun toiveet. piste, aamen ja halleluja.

4 kommenttia:

  1. En oo lukenut tota keskustelua mutta aihe on kyllä niin kovin suomalainen. Että plääh. Kamalan vaikea yrittää edes tajuta, mitkä on ne lähtökohdat, joista tossa jauhetaan.

    Tottahan sekin kyllä toisaalta on, että Suomessa on valitettavasti pakko joskus miettiä tätä "perhejuhla vai ei" -kysymystä, jos siis ajattelee lastensa hyvää.

    Ja sit, mua on naurattanut ne iltapvälehtietyyppiset puoli-ilkeilevät fb-päivittäjäjaottelut. Koska mitä muuta ihmisen elämässä sit enää on, ku kaikki elämän puolet on tyypitelty jotenkin no-no-tyyliin. Entä mitä siinä sit p i t ä i s olla?

    Toki on ihmisiä, joiden mielestä tärkeetä ja olennaista on vaan se, mitä itse sattuu tekemään. Feidatkoon ne mitä ja ketä haluu. Mä ainakin jaksan hihitellä kavareiden hölmöille kännireissuille, vaikkei ne just nyt kuulu mun menoon. Ite oon feidannut vain yhden tyypin, jonka päivitykset oli päivästä, viikosta ja vuodesta toiseen kirjoitettu niin täyteen kuin mahdollista niin, että sanat oli katkottu ja lyhennetty, jotta siihen merkkimäärään mahtuis koko elämä ja hänen senhetkinen zeniläisyytensä aste :) Äärimmäisen rasittava tyyli, joka tukki ruudun. Mut kukin tyylillään.

    VastaaPoista
  2. Luulen/toivon, että tuon tytön yhdistyksen säännöissä on ripaus mustaa huumoria. Tavallaan ymmärrän kyllä tuon allergian kaikkia lapsiperheasioita kohtaan, kun tarpeeksi moni lapsekas lipsauttelee jotain tökeröä siitä, miten kaikkien kuuluu saada lapsia.

    Hyvä pointteja sulla kyllä! Itse olisin noissa juhla-asioissa aikalailla samoilla linjoilla sun kanssa. Meidän ei tosin tarvinnut antaa mitään lapsiohjeistuksia omissa juhlissamme, koska satuttiin viettämään niitä silloin, kun pieniä lapsia oli vielä suku ja tuttavapiirissä varsin vähän.

    VastaaPoista
  3. r, tuossa keskustelussa jeesusteltiin ketkä pitää eläimiä lasten korvikkeina, saako eläimen sairauden takia olla pois töistä, miks lapset huutaa aina kaupassa, miks lapsilisiä pitää maksaa sinkkujen kukkarosta? jne...

    musta on jotenkin huippua että jotkut paatoksellisesti voi olla jotakin mieltä, ilman että on kokemusta muusta. toki on vallan hienoa jos oma elämä tuntuu omalta. mutta ihan samaa kun tunnen tyrkkyuskiksia kohtaan, ei olis tarve naamalle työntää sitä omaa katsomustaan, ja se toisen katsomus voi olla ihan sille toiselle sopiva, vaikka ei sopis itselleen.

    sit mennään sille linjalle että en voi sietää lapsia, kun yksin kerran kaupassa huuti, ni kah kun siitä tilanteestahan ei voi itse lähteä menemään, jos mutsi ei tajua, tai penska ei hiljene, vaan on päivä kerrassaan pilalla :)

    hi hi.

    ja just naamakirjassakin kun on koko elämän kirjo. kukin tyylillään. en vaan optimistina kestä jatkuvaa huomionkalastelua negatiivisilla kommenteilla, koski ne sit lapsia, dokaamista tai bonjovia (auts.) ;) mutta tosiaan, ne kenen jutut ei kiinnosta, nehän voi piilottaa. kas kätevää.

    VastaaPoista
  4. ja puolitie. mua just ilahduttaa ton tytön sarkasmi. ihan rakastan sen tyyliä. se oli hieno postaus. tsiigatkaa myös osoitteessa project mama "palaute" otsikon alla oleva teksti. meinasin revetä :D

    VastaaPoista