torstai 16. kesäkuuta 2011

plussat ja miinukset

mutsi käski tehdä plus - miinus-listaa kun tulee isoja päätöksiä eteen.
kas tässä:

vanha:
+ fiilis, ystävät, sijainti
- pieni koko, epätaloudellisuus, tuleva putkiremontti, tontin vuokrankorotus

uusi:
+ taloudellinen ratkaisu,  isot tilat, sauna, piha, remonttivapaus
- sijainti, sosiaalisen piirin uudelleen rakennus

näh, enemmistön päätöksellä koetettiin uutta. (muru, esikko, ruttu plus puolet minusta.)

meillä on ollut myös parisuhteessa "hiukka" kriisin paikkaa.
vastaava lista:
+ hellyys, huumorintaju, kemiat, luotettavuus, hyvä vanhemmuus, suutelutaidot (ynnä muut), ruoanlaittotaidot, silmää miellyttävä ulkonäkö, siisteys.
- horatiomaisuus, ehdottomuus, kyvyttömyys puhua ristiriitatilanteissa.

näh, pidän ton.
kuitenkin. siltikin. vaikka koville ottaa joskus.  toisinaan sitten taas ei. koska haluan. ton. just ja ainoastaan ton.

- tekstailin yöllä.
- ai, kenen kanssa. 
- ärrän. 
- aijaa. no eipä huoleta. siitä ei ole mulle vastukseks.
- (naurua) ai mitennii?
- ei vaan ole. harvasta on, en ole huolissani.
- kulta, ei kenestäkään ole sulle vastukseks. ikinä. ollenkaan. 


niinpä. tiedän. 

2 kommenttia:

  1. Mä en kannata asuntokaupoissa mitään järkeä ilman tunnetta - mentaliteettia. Asunnossa ja ympäristössä pitää olla jotakin joka heti tuntuu kodilta, olen tehnyt yhden järkiratkaisun tilaan lumoutuneena ja kyllähän se rupesi kaduttamaan. En sitten rakastunut siihen asuntoon ja alueseen, vaikka aika kauan sitä yritin :)Sosiaalista piiriä ei ainakaan saa rahalla. Mielummin nykyään asun ahtaalla ja kattelen ikkunastani rakkaita maisemia ja tapaan rakkaita ihmisiäni (useammin :), kun asun vaan järkevästi tilaa ympärilläni.

    VastaaPoista
  2. samat mulla tässä painaa. 70 neliötä viidelle on ahtaasti, mutta täällä on niin ihanaa! mä rakastan tätä asuntoa, fiilistä ja ympäristöä.
    voin viihtyä muuallakin, ja yleensä nää mun omat kalusteet vihdoin tekee sen kodin.
    uudessa paikassa on suku lähellä, ja ihanasti metsää, paikka oli kyllä kiva, vaikka hiukan mun vinkkelistä "perseessä" noin muuten. en usko että mun ystävät minneen katoaa vaikka muuttaisin tovin päähän. mutta kattoo nyt. kaikkea on speksattu. nyt on enää vapaus valita. taustatekijät on järkätty kuntoon. harmi että se valinnan teko, ja päätös on hankala. ja mä oon liian stressaava luonne.

    ja olet oikeassa. koti on koti. se on koti. sitä pitää rakastaa. tähän asuntoon rakastuin täysillä heti. mikä rappioromanttinen luukku, ja just mun oman näkönen ja olonen. mutta voihan sitä rakastua muuhunkin kotiin. harmi ettei sitä uutta voinut nähdä valmiinapäinkään. kasa kiveä ja kaivuri vaan :) joutuu mielikuvittelemaan, ja se mielikuva on kyllä aika kiva kanssa.

    mä nimenomaan aina meen fiiliksellä, ja se ei ole ikinä pettänyt. vaakamaisena vaakana tää päätöksenteko on vaan NIIN hankalaa.

    ja just toi tila ei merkkaa mulle toisaalta ollenkaan. mä oon wannabe-eko, ja musta on ekologisesti oikein asua ahtaasti vähän tavaran ja monen ihmisen kanssa. ja uusi talo on vähän nounou kanssa. 50-luvulla tehtiin kestäviä ja tilaratkasuiltaan hyviä taloja. fiksuja etten sanois. että ei tää asia o vielä niin taputeltu, mutta mahdollisuus muutokseen on olemassa. ja siinä roikutaan jo yhdellä kädellä.

    VastaaPoista