hyvät kansanedustajat

hei.
tällä mailillani halusin saattaa tietoonne erään epäkohdan uudessa hedelmöityhoitolaissa.
olen 32-vuotias äiti. elän parisuhteessa naisen kanssa.

meillä on kaksi hedelmöityshoidoilla aikaan saatua lasta. 3-vuotias tyttö ja 1-vuotias poika. heidät on perheeseemme saatu lapsettomuusklinikan ja anonyymin tanskalaisen luovuttajan suosiollisella avustuksella. sanoin en pysty kuvailemaan miten kiitollinen olen näistä pienistä rakkauksista, elävistä ihmeistä.

uuden hedelmöityshoitolain tultua voimaan ei anonyymien luovuttajien siittiöitä saa käyttää hedelmöityshoidoissa. nuorimmaiseni on saanut alkunsa lain siirtymäaikana. lakiin jätetiin pykälä, jonka mukaan hedelmöityshoitolain voimaantulosta eteenpäin kolmen vuoden siirtymäaikana saa siittiöitä vielä käyttää jos perheessä on jo biologisia sisaruksia samalta luovuttajalta.

ehdin tuohon marginaaliin. anonyymien siittiöiden käyttö loppui suomessa elokuuhun 2010.

mieltäni kaihertaa nyt fakta, että klinikalla on hankkimiani, eli maksamiani ja omistuksessani olevia siittiöitä, joita en saa enää käyttää. alunperin oli puhetta että nuo omistamani siittiöt voidaan siirtää ulkomaille turvaan, jotta voin niitä halutessani myöhemmin käyttää jossain toisessa maassa missä niiden käyttö on sallittua.

nyt sain ikävän puhelun klinikaltani. viranomaisneuvottelussa oli ehdottomasti kielletty lähettämästä tuota omistuksessani olevaa "laitonta ainesta" mihinkään muuhun maahan, mihinkään muuhun klinikkaan. vaikka onnistuisin saman luovuttajan siittiöitä jostain saamaan, kielletään suomalaista klinikkaa avustamasta mitenkään pyrkimyksiäni saada lapsilleni biologisia sisaruksia (ei lääkäripalveluja, ei ultaääniä, ei lääkkeitä).

mielestäni tämä on huutava vääryys. lapsiltani evätään oikeus biologisiin sisaruksiin. samoin minulta oikeus saada kokea raskauden, synnytyksen ja vauva-ajan onni ja ilo. valittavanani toki olisi ei-anonyymi luovuttaja *, joku tuntemani mies, tai ihan vaikka "baarikaato", mutta sillä asettaisin muut lapseni todella eriarvoiseen asemaan. kolme- ja yksivuotiaat kun eivät koskaan saa luovuttajan henkilöllisyyttä tietää. viimeksimainittu vaihtoehtohan on moraaliton ja vaarallinenkin.

syy anonyymin luvuottajan valintaan aikanaan oli se että lapsillani on jo kaksi vanhempaa, kaksi sukua. klinikalla sitä aikanaan pidettiin ihan normaalinan ja mahdollisena käytäntönä. uudesta laista ja sen jyrkkyydestä ei ollut tietoa silloin. ja tämä ehdottomasti oli kohdallamme oikea ratkaisu. kolmivuotiaalle on hänen kysyttyään hänen alkuperästään ja "isättömyydestä" kerrottu selkeästi, ja hän on, samoin kuin me, valtavan kiitollinen lahjoittaa kohtaan. sekä me, että lapset, olemme saaneet hyvän ja onnellisen perheen.

haluaisin vaan tietää millä perusteella jollain taholla on oikeus määrätä klinikkaa hävittämään MINUN omaisuuttani? missä muussa tapauksessa ihmisen omaan omaisuuteen saa suomessa kajota? ymmärrän laittoman alkoholin, savukkeiden tai huumeiden hävittämisen. sukusoluja ei mielestäni voi moisiin laittomuuksiin rinnastaa. miksei klinikalla ole oikeutta tutkia minua, ja hoitaa niinkuin muita asiakkaita, vaikka itse hedelmöitys hoidettaisiin ulkomailla? mikä idea oli edes kolmen vuoden siirtymäajalla joka laissa oli? kenen muun perhesuunnittelua on tungettu kolmen vuoden rajoihin? mielstäni tämä on erittäin arveluttavaa ja epätasa-arvoista toimintaa. 



* euroopan suurimmalla spermapankilla oli listoillaan ei-anonyymejä luovuttajia (ruskeasilmäisenä, jonka nyt ensihätään haarukoimme halutuksi ominaisuudeksi) kahdeksan kappaletta. kahdeksan. kun mietitään kuinka moni euroopan alueella toivoo lasta, ja tarvitsee perheen perustamiseen lahjasoluja, nähdään kuvio mielestäni aika absurdina, jopa sairaana.


katkerana, vain 32-vuotiaana nuorena naisena, huomaan että haaveiltani joskus saada lisää lapsia, on törkeästi katkottu siivet.



terveisin: mama, tunnollinen veronmaksaja, äänestäjä, hyvä äiti