arvot

varhaiskasvatuskeskustelussa päiväkodilla otetaan esille perheen arvot.
harvoin tulee mietittyä ihan tässä arjen keskellä mitä arvoja sitä haluaa lapsilleen opettaa. mulla on kuitenkin aika selkeä kuva siitä, mitä haluaisin lasten elämästä oppivan.

esikon kanssa juteltiin asiasta, ja kaksi tärkeää nousi yli muiden:
- vanhempien kunnioittaminen
- suvaitsevaisuus
- muiden ihmisten arvostaminen ja hyväksyminen

muita tärkeitä arvoja oli:
- hyvät käytöstavat
- luonnon arvostaminen
- työnteon arvostaminen

musta on hurjan tärkeää olla itse perheenpää. ottaa vastuu kaikesta, ja antaa lasten olla lapsia. toivon myös että lapset kunnioittavat mun typeriltäkin tuntuvia päätöksiä, kun niiden taustalla on lasten oma etu. en nipota nipottamisen vuoksi, vaan kaikella rajoittamisella on rakkauteen perustuvat syynsä.

lesboperheessä on vaikea ohittaa suvaitsevaisuusaspektia. musta on huippua että lapsille on ihan normaalia tämä miten eletään. jos häpeisin lesbouttani tai salaisin sitä joltain kantilta tietyissä yhteyksissä, antaisin lapsille aivan vääränlaista viestiä. sen osoittaminen, että muutkin saavat elää niinkuin oikeaksi näkevät, on musta tärkeää. ei ole kummallista tai väärin olla laiska, lesbo, tummaihoinen, kehitysvammainen, vanha, lihava, hassusti pukeutuva tai hassun niminen. kaikki on arvokkaita ihmisiä juuri sellaisena kuin ovat. jopa ihmisillä, joilla on typeriä mielipiteitä on oikeus olla. myös toisenlaisten arvomaailmoiden olemassaolo pitää hyväksyä, mutta myös omansa vaikka vastakkaisen kantansa saa tuoda julki. ja rohkeasti pitääkin.

hyvillä käytöstavoilla pärjää elämässä, ja toisten kanssa elellessä ne luo ympäristöön myös paljon hyvää. vanhemmille annetaan istumapaikka. toisia ei kiusata, väkivalta ei ole ikinä sallittua. kiitetään kivoista asioista. töllöilyä pyydetään anteeksi. perusjuttuja nämä. mutta valitettavasti ei kaikille.

pärjätäkseen ja selviytyäkseen tässä yhteiskunnassa on tehtävä myös työtä. kotityöt yhteisöllisyydessään kuuluu lapsillekin. vastuuta pitää osata kantaa, ja omat hommat hoitaa. tili ei tule käteen, ei lelut ja pelit eteen, eikä katto pään päälle sillä, että lepää laakereillaan ja mutsi maksaa. mutsikin käy töissä, jotta leipää saadaan. mutsi on aikanaan hoitanut kotihommansa ja koulunsa, ja nyt nauttii kaupungin pitkää ja kapeata leipää jakaen siitä koituvat ilot koko perheensä kanssa.

luonnon kunnioittaminen näkyy ekologisina valintoina. ja siinä ettei kaikkea materiaa tarvitse saada, ei lasten eikä aikuisten. eläimiä ei kiusata. kaikensorttinen tieto luonnon ihmeellisestä maailmasta on ainakin meillä vaikuttanut luonnon kiinnostavuuteen ja arvon ymmärtämiseen.


hauskoja tapauksia yllämainittuihin,  ja mein perheen erityisyyteen liittyen tulee mieleen muutama:
- entisellä asuinpaikallani oli kristillisdemokraattien puoluekokous. sanoin meneväni sinne kysymään p.räsäseltä miten mä hänen mielestään olen ei-toivottu perheenäiti. esikoiseni sarkastisesti ilmoitti tulevansa sitten mukaan kertoakseen ja näytääkseen miten helvetin vinksahtanut siitä on mun lesboperheessä kasvattamana tullut.
- ruttunaama osoitteli yhtä pienikasvuista ihmistä ostoskeskuksessa. kysyin siltä että mitä ollaan puhuttu ihmisten osoittelusta. se käänsi sojottavan etusormensa koukkuun ja osoitti rystysellään naista. "kato nyt, mä sanoin että tuo on hurjan pieni ihminen, ihan kuin minä." ...oli oppi mennyt tietyllä tapaa perille.
- ruttunaama myös näki kaksi miestä autossa, ja totesi ilahtuneena että jonkun perheen isit on tainneet käydä kaupassa. (koskahan sille selviää että miehet voi liikkua kaksin muutenkin kuin silloin jos ovat parisuhteessa? ;) )
- ruttunaaman toinen nimi on israel*. kirkkoherranviraston toimiston täti oli sitä mieltä ettei semmosta nimeä voi lapselle antaa, koska sitä voidaan kiusata koulussa. jaa. sanoin vaan että ei ne äidin lesboudesta, rutun isättömyydestä ja typerästä sukunimestä edes kerkiä sinne toiseen nimeen saakka kiusaamisineen. täti hiljeni. ilmoitin vielä vieväni asian vaikka euroopan ihmisoikeustuomioistuimeen jos mun tielle asetutaan poikkiteloin. nimi on täysin laillinen ja piste. se siitä suvaitsevaisuudesta siellä toimistossa.

p.s. vielä muuten kysyisin mistä se nimestä tai muista jutuista kiusaaminen opitaan jos ei kotoa? että kannattaa aikuistenkin miettiä mitä kotona puhuvat, ja millaisia arvoja eteenpäin jakavat.


* nimi on musta sanana jo äärettömän kaunis. se myös tarkoittaa jumalan kylvämää. ja sitähän ruttu todella on.