äiti!

no jaaha.
syöpäklinikka taklattu. siellä ystävä ja mutsi pönötti vierekkäisissä huoneissa. toinen luki tenttiin, toinen teki ristikoita. mutsilla on naama turvoksissa "pienten" leuanporausten jäljiltä, mutta muuten se oli ihan oma itsensä. onneksi kävin (lue: vierailuni sallittiin), sillä turhat pelot ja angstit karisi viimeestään kotimatkan varrelle. surua aiheutti ainoostaan mutsin paksun punasen tukan näkeminen, tai oikeestaan ajatus sen lähtemisestä. se esitteli lääkelappuja ja kyseli lasten kuulumisia, ärsyyntyi tippalaitteensa tukkeutumisesta ja kiroili kun ruuneperi. kivaa oli noi sen normimaneerit, reipas mielentila ja kaikki normaali.

illalla kävin siskon ja veikan kanssa pelaamassa paikallisessa pelikoneella trivialia ja puhumassa vanhemmista ja tästä koko setistä. oli tosi tosi tosi kiva ilta. laitoin vielä nukkumaanmennessä viestin mutsille että miten tiputus vaikutti, ja aamuun stressasin kun ei vastausta kuulunut.
ysiltä oli pakko soittaa, sillä kun on kaikenmaailman allergioita, ja pelkäsin että se on jossain teholla saamassa vastalääkettä johonkin graaviin allergiseen reaktioon. ni ei. se oli nukahtanut kasilta ja oli mun soittaessa kotimatkalla. BUSSILLA! anna mun kaikki kestää. (se jo eilen sanoi ettei tee taksikortilla mitään, koska kotimatka maksaa juuri sen omavastuun verran, että ihan hyödytön lipuke, ja kun hällä on kerran bussikortti...)

ja ainiin, eihän se ollut kotiin matkalla ees. vaan matkatoimistoon! MATKATOIMISTOON! lääkäri oli painostanut perumaan matkan, ja hänpä käy "tässä samalla".
 
(muka) närkästyneenä se vielä valitti että kun se pääsee kotiin, niin alkaa puhelin soida kun työkaverit ja suku tulee linjoja pitkin sitä voivottelemaan. olispa ärsyttävää kerrassaan moinen välittäminen...

on se uskomaton tyyppi. sitkee sissi. ja siinähän sohlaa.
taas kiitän sitä että se on just tommoi kun on. rauhallinen, reipas ja cool. ihan kun se olis saanut just tietää että sillä on joku ihottuma. niin se varmaan tähän suhtautuukin. pitäis varmaan ottaa oppia.

p.s. hemmeti! en muistanut soittaa mun g-tädille. johan uliseva mies oli senkin sitten eilen säikäyttänyt hengiltä. ja uliseva mies oli sanonut että onneks on tuo mama, se on niin vahva että jaksaa tän paskan kantaa, ja taistelee koko perheen tästä läpi. kiitos luottamuksesta, mutta lopeta se ulina ja reipastu. en mäkään ihan kaikkea jaksa. enkä halua "yksin" kantaa...