lapset

taas saa olla lapsistaan ylpeä.
kerroinko jo että esikko esiintyi niin edukseen taksvärkkipäivänä olemalla ahkera ja reipas, että sille tarjottiin mahdollisuutta tehdä pientä työkeikkaa, ja ansaita itselleen vaaterahoja. tosi kiva homma! kovasti olivat kehuneet kypsää ja reipasta esikkoa joka työtehossa päihitti useemmat aikuisemmat työntekijät.

ja kerroinko siitä kun oltiin rutun kanssa lääkärissä. ja poikuli tarttui lsiellä ääkärin pöydänreunaan? no se hilas itsensä ilmaan roikkumaan ja naksutteli siinä killuessaan hampailla pöydän reunaa. tein olis niin pitänyt nähdä lääkärin (ja mun) ilme. *wirn*

ja ruttunaama, voi ruttunaama. sillä vaan leikkaa niin ilmiömäisesti, ja usein. eilen se veti peiton pään yli ja oli kummitus. ja sitten se puri mua käteen. tosi kovaa. ja kun tuohduin sille, se tuohtui takaisin, koska ei todella voinut nähdä purreensa, koska peitto oli naamalla. jumantsuikka. koita nyt tuosta kasvattaa säällinen ihminen!

että joo, ei täällä kovin tylsistymään pääse.