katkeruus syö naista

eilisestä hieman rauhoittuneena päälimmäisenä mielentilana on ainoastaan kevyt ketutus ja turhautuneisuus. ystäväni sanoi puhelimessa että jos meille lapsia on vielä joskus tulossa, niin jotenkin se saadaan aikaan.

heikottaa ajatus vaan esim. kymmenestä "turhasta" juoksukerrasta laittomiin puuhiin ulkomaille. siitäkin huolimatta että joku lentoyhtiö kauppasi just netissä lentoja köpikseen kahdellakymmenelläyhdeksällä eurolla/suunta. ei lohduta.

kävin tsiigaamassa pankista siittiötilannetta. meidän raivosolujen lahjoittaja on käynyt ilmeisesti luovuttamassa lisää tavaraa. sitä olis parikymmentä settiä varastossa, hinta yhdelle koeputkelliselle on 380e. yhdeksän settiä laitettiin menemään poikulia tehdessä. ruttunaama saatiin aikanaan aikaan neljällä. siihen päälle tutkimukset, peruslääkärimaksut, lennot, yöpymiset ja muu setti, alkaa hinta kivuta aika tähtitieteelliseksi. en ole ennenkään rahoja lapsia tehdessä laskenut, mutta kovan hinnan saa maksaa jos tällä keinolla raskaaksi tuloa miettii.

tsekattiin myös ei-anonyymit luovuttajat (joita siis suomessa on lupa käyttää). niitä on ruskeasilmäisenä (jotka nyt ensihätään listalle haettiin) tarjolla kahdeksan. KAHDEKSAN! euroopan suurimmalla spermapankilla. repikää siitä. kun miettii kuinka monta ihmistä euroopan kokoisella aluella lapsia toivoo, eikä siittiöitä ole omasta takaa, tekee se puuhasta aika kovaa kilpajuoksua. muuten, sillä "ei-anoyymit luovuttajat"-listalla oli myös yksi inuiitti. se meitä ilahdutti kovin. isäni muistuttaa kovasti inuiittiä, koska sukumme on kaukaa venäjän perukoilta, ja poika erehdyttävästi muistutti inuiittia syntyessään, päädyimme haluamaan sen inuiitin. illalla hiukan hekumoimme ajatuksella. mutta vitsi vitsinä. ja se siitä.

no. näin on nyt hyvä. lapset täyttää riemullaan, raivokkuudellaan ja rakkaudellaan mein sylit aivan mainiosti. mutta, korostan ikääni. olen vielä nuori. kun esikko tekee taloon tilaa muuttamalla omilleen, saa nähdä minne sydän kääntyy. täyttymättömään kaipaukseen, vai aletaanko soittelemaan inuiitin perään.

parasta pyyhkiä katkerat ajatukset mielestä nyt samointein ja nauttia niistä asioista mitä elämässä jo on. siltikin mietin valituksen tekemistä. ainakin muutama kansanedustaja saa mailia aiheesta "typerät päätökset": odotan vaan hieman ensiraivon laantumista, jotta pystyn asialliseen kirjalliseen ulosantiin.