sananvapaudesta

mun yks tuttu oli liittynyt facebookissa ryhmään "tiskaan.laitan ruokaa ja siivoan kyllä, mutta en mainosta sitä facebookissa". siis mitä ihmettä nuo ryhmät on. musta ne on vaan jotenkin kuttuilua ja statuksen jatke. vai käykö joku siellä ryhmäsaitilla sitten kertoilemassa juttuja? ja mitähän juttuja liittyen ko. ryhmään siellä mahtaa seinällä olla? en ole viitsinyt vaivautua edes kurkkaamaan.

miksi se tuttu tuohon ryhmään liittyi? todistaakseen että joskus on siivonnut? vai vittuillakseen niille jotka kertoilee päivästään jopa siivousjuttuja fb:ssä? ...kai pitää siltä ihmiseltä itseltään kysellä.

faktahommahan on että statustaan saa päivittää niinkun tahtoo, tai olla vaikka päivittämättä. jos jotakin kiinnostaa sun siivoukset, ni kiva. jos ei, niin ketä se haittaa? eiköhän sitä muodostu sellasia kommenttipiirejä ystävien kesken kun on muodostuakseen, vaikka päivittäis vaan asuntonsa pölytilannetta. mulla ainakin on ne tietyt ihmiset joita mun asiat kiinnostaa. linssikeitot, paskavaipat, hyvät lenkit, sylisohvailut ja muut tylsyydet.

kaiken huippu oli musta kun yhdellä ystävällä menee tosi hyvin, juuri päässyt naimisiin ja kaikkea, ja statuspäivitykset on tietty ilosia, onnellisia ja positiivisia. niin nyt niihin on alkanut virrata negatiivisia kommentteja, ja iloa yritetään ampua alas. ja raasu tietty pahoitti mielensä. selkeää kateutta sanon minä.

mä mielummin luen ilosia juttuja kun pelkkää valitusta. en varmaankaan ole ainoa. olen jopa ajatellut blokata muutaman mun ystävän pois mun listalta kun en jaksa lukea aina pelkkää valitusta. voihan olla että jollain elämä on vaan kurjaa ja synkkää, mutta sille kannattais vissiin jotaki tehdä, eikä julkisesti koko aikaa ulista ja kerätä sääliä. kuulostaa julmalta, mutta kuka oikeesti jaksaa ihmistä jonka ulosanti on jo yli puoli vuotta ollut vaan natinati-natinaa. (ei siis ole niin läheinen ystävä että asialle jotakin alkaisin tekemään.) toisaalta. saahan se just kirjotella mitä haluaa kun on tollai sananvapaus. ja jokainen jakakoon julkisesti tietoa mitä lystää. mä vaan luen ne mikkä mua kiinnostaa.

toinen sananvapauteen liittyvä asia koskee verbaalista kanssakäymistä. muru oli yhdessä pienemmässä kaupungissa viettämässä viikonloppua, nii eiköhän joku harakka tullu naamalle kommentoimaan jotakin murun mahdollisesta lesboudesta? ulkonköön ilmeisesti perustuen. jumankekka! missä länsisuomalaisessa ladossa sekin pösilö on kasvatettu?! eikö äiskä ole opettanut mitkään käytöstapoja. onneksi en ollut paikalla. muru sanoi että vähän pinnaa kiristi, mä olisin räjähtänyt ihan totaalisesti. saahan sitä puhua mitä haluaa, mutta käytöstapoja sentään vois olettaa ihmisillä olevan. mitenkään yleistämättä, mulla on sellai kuva että kyseisessä kaupungissa asuu aika kouluttamatonta ja idioottia väkeä muutenkin. anteeksi vaan. mutta ei murukaan aloittanut keskustelua haukkumalla harakan legginssejä ja leveetä persettä.

ja viimeisenä, erään henkilön sananvapautta aion kyllä rajoittaa. muuten niin korrekti teini-neitini on netissä ruvennut viljelemään v-sanaa. se ei mulle sovi. vetoan käytöstapoihin, ja jos mesen statuksessa vielä v-sana näkyy, niin korrektia kielenkäyttöä saa neiti harjoitella nettipimennossa seuraavan viikon. angstiaan voi alaikäinen tuoda julki vähän luovemmin sanankääntein.