äiti juoksee taas

ilman suurempia kouhkaamisia, olen alkanut taas juosta.
3x/vko on tavoitteena, ja hyvin oon siinä rytmityksessä jo. tää on ihan oman ajan ja mielenterveyden kannalta oleellista tässä uhma-muutto-stressihulinassa.
se on kumma miten tästä onkin niin helppo lähtä. lenkkarit jalkaan ja ovesta ulos.
lähipurtsi on testattu.
nyt taas alotellessa se on hyvän mittanen. lähtee tosta likeltä, kiertää kivoissa pelto- ja metsämaisemissa.
tänään tsiigailin että se haarautuu niin monesti, että mielenkiintoa ja reittejä riittää varmasti koko kesäksi.

spanskukin jaksoi tänään juossa hyvin, vaikka ed. kerralla kiroilin kun se raskaana ja matalana koirana heittäytyy mun kiskottavaksi loppulenkistä. niinkun se usein tekee. ikää on kuitenkin sillä vasta kolmisen vuotta, niin pitäis pysyä yhden ekslähiömutsin kintereillä helposti. hmh.

naisen habat

olin tänään koulutuksessa.
ja vähän järkytyin.
tiesittekö että keskimäärin 3-kymppisen naisen lihasvoimat on samalla tasolla kun 7-kymppisen miehen?
ja että 4-kymppisenä naisen fyysinen suorituskyky laskee huimasti. osittain hormonien takia, enimmäkseen siksi, että lapset kasvaa. siinä iässä ei tarvitse yleensä enää kannella pikkumuksuja, ei käydä luistelemassa eikä juosta fillaroimaan opettelevien nassikoiden perässä.

karrmeeta.

tänään taas koin ettei vanhuus tule muhunkaan yksin. 80kg jännittynyttä lihaa oli oikeesta tekniikasta huolimatta liikaa mun hennolle varrelle. nyt selkä huutaa hoosiannaa.
pakko alkaa pian treenaamaan. että pärjää 7-kymppisille papoille. jos huomenna sängystä nousen tästä vitutuksesta ja selkäsärystä huolimatta, nii on luojan lykky se.