jos tämä temperamentiltaan tasoittuu niinkun sisarensa ja muuttuu tummaksi, niinkuin sisarensa, en toki valita. mutta mietitäänköhän me taaksepäin joskus "että kun sä olit vaaleatukkainen ja pahansisuinen"?
tukan värit lähenee, lähenee.
pojalla on vaalean pikkulapsen tukan seassa mustaa paksua jouhta.
p.s. sen lisäksi että noiden aamupörröset tukat herättää mussa äärimmäisiä hellyyden tunteita, niin joskus kun maailma ahdistaa, pitää vaan tunkea nenä tuonne pörrön sekaan ja nuuskia syvään. kaikki murheet unohtuu.
kaikki.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti