futis

nonni.
käytiin futistreeneissä "mäentodellakaanhaluasinnefutikseenyhyy"-tyttäreni kanssa.
ja yllätys yllätys, kuinkas sitten kävikään?
- koska ne seuraavat treenit on? siel oli tosi kivaa!

just.

uimahallissa

hyi saakeli!
mä en todella tajua uimahalleja!
enkä tykkää!
ainakin toi mein lähihalli oli kamala.
saakeli että saa ihminen palella hauskuutensa eteen. mä en tajua kuka moista vapaaehtoisesti tekee. (vaikka eihän mua sinne ase ohimolla pakotettu, mutta kuitenkin.) tai siitä diggaa. oikeesti. sanoin että avanto on sit enemmän mun juttu.

säälitti kundi, joka on samanmoinen lämpimän veden ystävä, niin se siellä huulet sinisenä ja hampaat kalisten koitti pitää kivaa.
alkuun pelkäsin mitä siitä tulee kun vien noi kaks pelotonta sinne altaaseen, että jos vaikka onnistun jomman kumman saamaan elvytyspisteeseen kun silmät ei jokapaikkaan ehdi. se että molemmat osaa sukeltaa, on kiva. mutta se ettei kumpikaan osaa uida, on vähän ei-kiva.

turhaan jännitin. kundi otti vähän rauhallisemmin ekojen keuhkosta pulautettujen vesiyrjöjen jälkeen, ja neiti näppärä sit kävi sukelteleen ja harjoitteli uimaan ihan omine hyvineen. tarkasteli vaan että huomaan kui pätevä hän on. sit vähän dippailin niitä sukelluksiin, pomputtelin ja mahauittelin.
oli tositosi kivaa.
ja tositosi kylmä!

siis voitteko kuvitella että suihkuistakin tuli umpikylmää vettä?! että kun tuut kylmästä altaasta, niin pääset kylmään suihkuun.
oli siellä lämpimiäkin, muutama. yks täti neuvo. sai tukat sit pestyä lopuks kuitenkin.

ooh.
varmaan ensviikolla uusiks. jos ilkeän itseäni vielä palelluttaa lasten ilon takia.
ei millään marttyrimielellä, vaan kyllä se ilo oli suurempi hyvä, kun paha kylmä.
mutta hyi saakeli silti.

harrastuksia, kuvia.

mietin tossa mitä mä sanoisin jos työhaastattelussa kysyisivät harrastuksista.
lenkkeilyä? (joo, vissiin, kerran vuodessa.)
kävelyä? (ootsä joku valentin kononen? -no, kuulostaaks "ulkoilu" paremmalta..?) 
koiria? (siis millä lailla sä harrastat koiria?)
lukemista? (joopa. oikeen sofistikoitunut ihminen dekkareineen.)
bloggaamista? (aijaa. mistä sä kirjotat? - nooo....)
jumppaa? (kuka helvetti nykyään "jumppaa"?! mä ja muut mummot.)
valokuvaamista? (kuulostaa paremmalta kun onkaan.)
ruoanlaittoa? (mikä on sun bravuuri? - nooooo. kasvissosekeitto...)

aikaa menee tähän. eräs on myötämäessäkin vastakarvassa. onnea kasvatustyöhön. toivon ja tarviin.

tämän kanssa menee paremmin jo. aikaa ja hermoa vievä tapaus. mutta oh, niin söötti.

ainii. harrastan mä sisustamistakin. ja askartelua. minibudjetilla. oli pakko "rakentaa" kirjahylly. hyvä tuli.

osaan tehdä myös tonnikalarisottoa. hyvä minä. parempaa ruokaa saa hakea.

ja sitä ulkoilua. sitä harrastan. oikeesti. monta kertaa päivässä. eri perheenjäsenten kanssa. 

joo. myönnettävä se on.

mulla on perhe.
ja parisuhde.
ja koiria.
ei mulla ole aikaa "muille" harrastuksille. enkä välittäiskään.

ainiin. muru pitää elokuvista. vois sanoa vaikka että se harrastaa niitä. mä usein katselen (nukahtelen), katselen (nukahtelen) niitä sen kanssa. njäh. emmä voi siis elokuvaharrastuneisuudellanikaan briljeerata.
ookoo. palaan edeltävään vastaukseen.

hehe. toiv kysyvät jotaki ihan muuta.

palapelittäjä

tuskastuin köpiksessä kun en löytänyt rutulle palapeliä.
ne kokoluokat missä se painii, on ihan tyhmiä maisemia ja muuta.
se raasu on nyt kolmeen kertaan peräjälkeen runnonut tuota samaa viissataapalasta perhospalapeliä.

jos keksitte mistä saa "lastenpalapelejä", semmosia 350-500 palasia, niin olisin tyytyväinen.
yhdessä nettikaupassa oli, mutta nekin "vähän" isommille tarkotettuja kuvia.
toisaalta voisin vissiin teettää sille syntskälahjaks jostai omastaki kuvasta jonkun, mutta kohtuuhintanen ifolor tekee vaan 198 palasia... mut kaipa sekin käy paremman puutteessa.

ihme palapelittäjä tuo natiainen on.

entisestä raivottaresta on todella kuoriutunu ihme hissukka. mutta tais olla oikeessa neuvolantäti joka sanoi että tuo tyttö on tyytyväinen kun saa älylleen haastetta. koti-illat sillä menee usein palapelin, koululaislegojen tai lukemisen parissa. onneksi se osaa leikkiäkin, ja on saanut kavereita päiväkodissa, ettei ehkä enää tarvi huolia sen sosiaalisesta rajoittuneisuudestakaan. ehkä se on sittenkin ihan normaali lapsi. wirn*

urheilujuhla

sattuneesta syystä olin tsiigaamassa vaahteraliigan finaalia eilen. siis jenkkifutista. laji, jonka naispuolista sukulaista olen joskus pelannut, eli jotakin tajusin ehkä, mutta mitään emootioita mulla ei peliä kohtaan ollut.

alkuun.

kuumenin pelin edetessä ihan satasella (ja ei! sillä ei ollut mitään tekemistä trikoopeppuisten miesten kanssa!) vaan pojatpa rakenti sellaisen jännitysnäytelmän, että tätä keski-ikää lähestyvää sub-urbia melkein joutui elvyttämään siellä. ei meinannut pumppu kestää moista ollenkaan.

kah kun lopussa suosikkijoukkue oli muutaman pinnan tappiolla, ja tokavikalla yrityksellä, 7 sekuntia ennen pelin loppua, jäivät 5cm maalilinjasta, niin sydäri oli taattu. ja ne perhanat vielä siis sitten voittivat pelin.

huoh.
mietin vaan että tarvitaan defibralaattori mukaan himpuloiden mahdollisissa tulevissa ratkaisupeleissä. mikäli niistä urheilijoita tulee.

"joo.tai sä sit jäät aina himaan." sanoi muru.
nääh.

olipa meinaan siistiä!

aion metsästää perseidejä

vähän on menny aamuyöt valvomiseksi viimeaikoina. [hiton kierteellä oleva kroppa.]
nyt laitan ihan kellon soimaan keskellä yötä.
sillä;
oon virittäny kameran ohjeiden mukaan. asettanut kiven pihalle kameran jalustaksi.
haluan nähdä yöllä persidejä. ja kuvata.

tähdenlennot on niin kauniita.
niiltä toivoessa oon saanu lapsen.
ja tän parisuhteen.

pitäkää peukkuja että saan filmille jotakin.
jos en, niin saatan silti toivoa.
jotakin.

mä niin arvasin!

esikoinen soitti.
"voinkmä kuitenki pelata tän syyskauden loppuun?"

miss futis ei vaan nyt pysty lopettamaan.
ei sen multa tarvia kysyä, kun itse on lopettamispäätöksensä tehnyt. ja saa sen myös itse pyörtää.

joo, jatka vaan sit.
mä niin tiesin tän. niinku mutsit yleensäki tuppaa tietämään. 

risto räppääjä ja jälkeläiset

pojalla kun rupee puntti vipattaan heti kun se kuulee musiikkia, niin en taas(kaan) veikanut ihan hutiin kun vein ällin ja tällin leffaan.
siä ne villikot istu, koko leffan, silmät levällään, hiljaa. mitä nyt pojan pää välillä heilu musiikin tahtiin.
suosittelen koko perheelle.
itteänski nauratti, useeseen kertaan.

giltsi on selkeesti ollu ennenki. näyttää kui penkki otetaan haltuun. kundi on ennen leffan alkua enempi tylsistyneen näkönen; "miks ihmeessä me ollaan täällä pimeessä? anna mun rusinat!"

outoa

arvatkaa että taas provosoiduin metrolehden tekstari-palstaa lukiessa. joku oli kirjottanut sinne ettei äidit saa viedä poikalapsia uimahalliin, eikä isät tyttölapsia. koska siellä voi olla vaikka mitä kieroutuneita ihmisiä, ja joku saattaa häiriintyä muutenkin jos eri sukupuolta oleva lapsi on siellä suihkuhuoneessa. ja tästä on ollut tekstareita useampana päivänä.

teinitytärtäni lainatakseni OMFG!

mikä helvata ihmisiä nykyään vaivaa. jos jotakuta häiritsee poikalapsi naisten suihkussa, niin helvetti, kylpeköön kotonaan. ja pervoja liikkuu joukossamme joka paikassa, aika marginaalisesti kuitenkin, syytä hysteriaan ei musta uimahallissa ole. uimahalleissa on uitu iät ja ajat. mihin on kadonnut luonnollisuus elämästä? silloin kun mä olin muksu ei saanut lähteä vieraiden matkaan, ja itsensäpaljastelijoita oli syytä varoa. mutta uimahallissa sai kyllä käydä, ihan vapaasti. ja olen iskänkin kanssa ollut jopa miesten puolella. enkä ole pimahtanut tän enempää, eikä kukaan ole mua siellä tuijotellut häiritsevästi.

tiedoksi vaan kaikille vatipäille: yleensä alle kouluikäinen lapsi tarvitsee vanhempansa apua pesuissa ynnä muissa. ja huomio! jos ei tullut mieleen. jollakulla saattaa olla VAIN yksi vanhempi, tai ehkä vanhemmat jotka edustaa vaan toista sukupuolta. pitääkö mun siis soittaa isäni viemään pieni poikani uimahalliin? ettei vaan ketään pervo täti tuijota sitä saunassa, tai ettei se häiriinny kun näkee vieraita takamuksia. oi voi.

te todella olette sekaisin, jotkut ihmiset. pysykää kotona.