kesälomakuvia

vene, saimaa, uimaranta, ruttunaama, rakkautta,

esikon hassut jutut, pioni, poika.

oih ja voih

ihanata!
ollaan oltu viimevkolla mun vanhassa kotikaupungissa vierailulla.
aivan mieletöntä! miksi kukaan haluaa maksaa itseään kipeäksi lentääkseen toiselle puolelle maailmaa. 3h kärvistelyä tosi kuumassa autossa vei meidät upealle kesälomalle. lomakeskuksessamme oli täys ylläpito, lastenhoito järjestetty ja ranta vieressä.

hyvää ruokaa, uintiretkiä, kanavaristely, hiekkalinna, tilkka punaviiniä, kahvia, mansikoita, jäätelöä, aurinko, helle, vedyt, rakkaita ystäviä.

lapsilla oli tosi kivaa, samoin mammalla.

jotkut asiat ei ikinä muutu, kuten ystävyys.
ja jotkut ihmiset, kuten ystävät, muuttuu sillälailla että aina niistä kuitenkin tykkää samalla lailla aika hulluna.

jotkut asiat myös tuntuu sydänalassa ihan erityiseltä.
rakkaan ystävän halaaminen pitkästä aikaa. ystävän löytämä rakkaus. yhteiset hölmöt jutut esikon kanssa. ruttunaaman into ja vilpittömyys. poikulin iloilme. mansikat ja jäätelö. aamukahvi muumikupista. lasi punkkua, savuke ja pala suklaata. viilentävä tuuli helteellä. järviveden maku huulilla. lepakon lento kesäyössä. 
aivan kerrassaan hehkuttamisen arvoisia juttuja, asioita joista tämän kesän muistan pitkään.

hiis!


juuri nyt parhaillaan loma jatkuu murun kotiseudulla, pienempien lasten mummilassa. täys ylläpidon ja lapsenvahtipalveluiden vuoksi tämäkin on kiva paikka lomailla. mutta kuumaa on, lämmintä, tuskasta ja hikistä. mummila on pakattu pakettiin julkisivuremontin takia, ja tämä asunto on totaalinen pätsi. luulen että huomenna suunnitaan kotiin, koska tässä lomakohteessa ei tuota ilmastointia satu nyt todellakaan olemaan, ja näillä helteillä se on aika iso miinus hyvinvoinnille.

no, täällä on jo paikallinen huvipuisto käyty tsekkaamassa tänään, huomenna ehkä vähän antiikkikauppoja, kierrätyskeskus ja keskimmäiselleni lupaamani kesälomaylläri, sit alettais oleen varmaan kotivalmiita.

oih ja voih, ihana kesäloma kaikkinensa!

p.s. murukin on nyt lomalla. ihana oli ikävöidä sitä muutama päivä kun oli itse reissun päällä. ja nyt tuntuu että meillä on maailma auki, kun yhteistä aikaa on useita viikkoja putkeen tästä eteenpäin. mainiota! 

hiljasta on...

ollut blogirintamalla.

hiljasuutta on aiheuttanut helle, joka on ajanut meidät ihanaan ulkoilmaan. poikuli on ruovitellut ruohikossa ja tutkinut hiekkaa. ruttunaama on juurtunut kiinni hiekkalaatikkoon, siellä rakennellaan linnoja ja tehdään ruokaa. mamma alkaa oleen aika ruskea iholtaan.
ihania päiviä, kasvimaata, pihakahveja, ystäviä kylässä, sorsanpoikasia, tulppaaneja, oravia.
viinilasillisia pihakeinussa.
hanami-juhlat.
kotieläinpuisto ja puistojuhlat.
rankkasade.
ukkonen.

hiljasta on ollut kotosalla myös aikuisten välillä. koska yhdessä ei olla oltu vuositolkulla, paljastuu pieniä ylläreitä toisesta pitkin matkaa. molemmat tekee edellisiin elämiin perustuvia johtopäätöksiä toisesta, eikä niillä välttämättä ole todellisuuspohjaa tässä elämäntilanteessa. toisen sanomiset otetaan väsymystilassa vittuiluna ja soppaa on hämmennetty nyt muutamaan otteeseen.

eilen laitettiin himpulat unille seiskan jälkeen, ja nakitettiin esikko passiin kera leffan, futispelin ja naksujen ja sulkeuduttiin omaan huoneeseen katselemaan kaksin leffaa. leffan päälle muru koetti käydä nukkumaan, mutta minä en pysty olemaan enkä elämään jos asioita on selvittämättä ja välillä tuntuu kitkaa. joten alotin taas länkyttämisen samasta aiheesta. tälläkertaa keskustelussa tuntui olevan enemmän järkeä ja vähemmän negatiivista latausta, ja tuntuu että vihdoin meni asia perille molempiin suuntiin. ja vihdoin kun päästiin halailu- ja pussailuasteelle, kuului lastenhuoneesta tutun "erotiikantappajan" raivoisan huudon alkutahdit. esikko kävi hienosti poikaa tutittelemassa alkuun, kuulin, mutta mammaahan siinä tarvittiin kietomaan kapaloa. tämä on niin tätä ;)

muru on parhaimmillaan paras ihminen joka mun kohdalle on sattunut. empaattinen, huumorintajuinen, hellä ja vilpitön  mutta sitten jääräpäisyydessään ja periaatteellisuudessaan vailla vertaa...

karikatyyrinomaisesti voidaan kysyä, että jos maito on tänään kaupasta loppu, ja hermostut sen saamisen hankaluuteen, tekisitkö sinä periaateepäätöksen ettet ikinä enää osta maitoa? - minä taidan tietää yhden joka saattaisi tehdä. ja ehkä toisenkin...
no joo. maalaiset.
rakastan. silti.

hitto vie.
mulla olis paljon asiaa, mutta mun nettiselain pökittää useitakin sivustoja, enkä pääse kirjotuksissani juuri alkua pidemmälle, kun tää bloggeri alkaa latailemaan ja seivaamaan, ja sit se teksti on sitä myöten siinä. äst. mitehän pääsen moisesta vaivasta eroon?

tänne kuuluu hyvää.
riemuisaa arkea lasten kommellusten kanssa vietetään. muru on äärettömän söpönen ja ihana, ja edelleen olen sitä mieltä että tästä voi tulla/tämä varmaan on elämäni paras ihmissuhde. (jos ei tietty lapsia lasketa lukuun.)

me ollaan pihatalkoiltu, ja mun futiskausikin on alkanut. lauantaina mulla on omaa aikaa, kun lähden risteilylle serkusporukan kanssa. siltä reissulta ei riemua, hyvä juttuja ja kälätystä tule puuttumaan. päälle kymmenen saman sukunimen omaavaa 20-40 vuotiasta daamia samassa veneessä. huij. siistiä! ja kohta mukulat jää lomille, alkaa puistoilut ruokailuineen ja uima-altaineen. tuntuu että tästä on vaarassa muodostua elämäni kesä! oon ihan into piukassa kaikiesta kivasta ja kesästä, mun rakkaista ja omasta elämästä. oon myös ilonen tälläsistä hype-tunteista!

p.s. ihaninta on aamusin kun mun pikkumuru herättää mut "suukottelemalla" mun naamaa, ja koko sen 7kilonen olemus on silkkaa riemua kun mä herään. sitten herää pikkumuru kakkonen, hymy naamalla ja tukka sekasin ja tulee ensimmäisenä halimaan mua taikka tuota pienempää. ja isomuru esikko lukee hesaria ruokapöydän ääressä hehkutellen kevättä. sitten tulee isoin muru kotiin. suukottaa, silittää ohimennen, juttelee vauvalle. painuu nukkumaan.
arki = mä tykkään!