kun mamma lukiolaista itketti

esikoinen sanoi että siitä on hölmöä mennä kesäkuun viikonloppuina isälleen, kun heinäkuun se on siellä, niin on hölmöä höseltää sitten tänne. sanoin että se voi olla hyvinkin kotona nyt, ja sitten rauhoissa poissa. että puhuu asiasta isälleen.

noh.
perjantaina ostelin sille ja mulle herkkuja, ja kun tulin duunista, se valmisteli lähtöä isälleen. ei ollutkaan soitellut ja sopinut asioista. sitten sanoin että höh, mun on syötävä sen stacciatella-rahkat itse.
sitten se alkoi itkemään.

ja mä olin ihan että "whaaaaaaaaaat?!"
emmä aina tajua. sit koitin lohduttaa että se voi kyllä ottaa rahkat mukaansa. niin se piti mua ihan urpona, koska ei se sen takia itkenyt.

huoh. kolmet peeämässät (tai mitä lienee olikaan) samassa talossa on vähän liikaa.
esikoinen on niin mun murunen ja ihana, mutta sillä on niin eri temperamentti että ei mutsi aina näköjään tajuu. todellakaan.
huoh.
no, tänään se palaa rahkojensa ääreen. josse vaikka sen oloa helpottaa. *wirn.*