mitä ihmettä tuon kundin kanssa vois tehdä?
ehdotuksia kellään?
uhma on jees. sen pystyy taklaamaan fiksu aikuinen hyvillä metodeillaan, mutta kundilla alkaa repeen lapasesta kaikki.
kyllähän sitä raivoomalla sais varmaan paletin pidettyä kasassa, mutta ei se ole mua, meitä.
kundi on palannut siihen alle 5kk touhuunsa, jolloin karjutaan järjettömästi. oli syytä tai ei. eikä karjuntaa lopeta mikään. ei syliin ottaminen, ei paijailu, ei keskustelu, ei napakka sanominen... eli ei mikään.
sen lisäksi että jätkä mellastaa päivisin, se alkoi karjua myös yöllä.
jätkä huutaa apinan lailla eitä ja eikää. ei voi puhua, ei voi silittää, ei voi koskea.
yöllä vein kundin pihalle huutamaan, koska se halusi. toisella kertaa nappasin sen kiinni, ja itkusilmässä pitelin raivoavaa pikkuotusta. siihen sen rauhottu mun mahalle pitkän huudon jälkeen.
emmätiä. vaikka mä luulen olevani näissä asioissa ihan ammattilainen jo, niin kurjalta tuntuu. mä niin haluaisin toimia oikein, mutta sitä oikeinta ei nyt tunnu löytyvän. sniif...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti