hääasioita

muiden lähestyvät hääjuhlat on saaneet mut ajattelemaan omiani. yhden blogin kommenttilootassa tilitin kuinka musta ei enää irtoa mitään lesboaktiivia, mutta se ei tarkota etten olisi kiitollinen siitä, että joku on pitänyt itsestään semmosta meteliä, että perhemallini on ihmisten silmissä tasaveroinen muiden kanssa.

saan rekisteröidä parisuhteeni, saan kirkollisen toimituksen ja puolisoni voi adoptoida lapseni.
se on isoa se.

"sä oot kahden vuoden kulttua naimisissa. mun kanssa."
- niin.
"et ootsä varautunu siihen?"
- varautunu miten?
"no varautunu. et sitten sä olet."
- jaa.
"ai eksä halua enää?"
- mitä halua? mitä sä horiset?

taas yks omituinen keskustelu mun ja murun välillä. haluan mä. emmä vaan ole miettinyt asiaa toviin, koska toteutuma tulee vasta niin paljon myöhemmin.

sit mä kävin taas ajattelemaan asiaa.
mulle se kirkollinen osuus on jostain syystä tärkeä. sinne haluan mun läheiset. lapset, vanhemmat, kummitädin. kodin ja kirkon väliltä en ole toimituksen fyysistä paikkaa vielä valinnut. papin olen. en ole mitenkään himouskovainen (vaikka lasten nimistä voisi ehkä niin päätellä) mutta mein seurakuntalaiset jotenkin pitää sitä omaa uskontoa tärkeänä osana elämää, luulen.
maistraattiin haluaisin mennä edelleen kahden todistajan kanssa, ja sitten syömään. mitään bakkanaaleja en haluais kavereille ja sukulaisille pitää, koska ne alkaa olemaan sen tason kinkerit (mun sukulaisten takia) että lainarahaa tarvitaan rutosti. ellei äkkirikastunut mutsini halua kustantaa lystiä. epäilenpä. aina olen saanut itse kaiken tehdä. jotakin pientä haluisin. nättejä kukkia ja kynttilöitä. luulen että alan katselemaan juhlatiloja "silläsilmällä". ehdotuksiakin vastaanotetaan pääkaupukiseudulta, please.

serkun häihin valmistaudun panikoimalla mun hihatonta 50-luvun mekkoa, ja suonikkaita käsiä. jos haluaa olla naisellinen ja kaunis, niin kädet pitäis jonnekin jemmata. en vaan tiedä mihin. luonnonvalkoset korkkarit on kanssa hakusessa. ja lapsenvahti, koska aiotaan murun kanssa jorata aamuun asti. ja nauttia fiiliksestä. katsotaan mihin sfääreihin mun hinku häiden suhteen kääntyykään, kun otan tuntumaa niihin blogitutun ja serkun vuoksi. huoh. ...ja vielä omia odotellaan, pitkään...