oumaigaad.
esikoinen täyttää kuusitoista.
emmäkestä.
mä kriiseilen pitkää vanhemmuuttani ja omaa elähtäneisyyttäni myöhemmin, nyt vaan olen tyytyväinen sen synttärilahja-aatokseeni, ja odotan innolla mitä tyyppi ite on siitä mieltä.
lahja on ns. "aineeton", koska tuonikäselle on äärimmäisen vaikea ostaa mitään.
emmä tajua sen muodista, musiikista tai muustakaan mitään, olenhan äiti, ja eri sukupolvea.
sitä joka kertoo pyöräilleensä kouluun, syöneensä puuroa, käyttäneensä sammareita, leikkineensä metsässä, ja kuunnelleensa "oikeaa" musiikkia.
mut nyt kerranki mulla iski hyvä idea!
kuvia jälkempänä! lupaan.
kunhan esikko ensin "korkkaa lahjansa" itse.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti