sunnuntai 25. marraskuuta 2012

omituinen tyttö

mä siis aina jaksan äimistellä ton ruttunaaman spesiaaliteettejä.

nyt se alkoi kertoilemaan mitä mitkäkin sanat on väärinpäin.
en ymmärrä että sen hahmotuskyky riittää näkemään sanat kirjain kirjaimelta silmissään, ja lukea ne myös väärinpäin.
joku on joskus kysynyt miltä tuntuu jos oma lapsi on sua älykkäämpi.
hmh. no ylpeeltä tietenkin. jos vaikka teiniä ajatellaan.
tälläkertaa tuli kyllä epätoivoinen olo oman puuttuvan älyn vuoksi, kun me mietittiin mitä mein sukunimi onkaan väärinpäin, ja homma oli sille helpompi kun mulle.
onneks mulla on vielä tämä elämänkokemuksen suoma etumatka, mitä älykkyyteen tulee.

toinen asia on hankaluus uusien ihmisten kanssa. se oli eskariopen kanssa puhunut että kotiin voi palkata open. koska se itse epäilee ettei pysty kouluun menemään syksyllä. koska siellä on vieraita aikuisia.
anna mun kaikki kestää!
sitten se sai hysteerisen itkukohtauksen cittarin kassalla kun se sai itse maksaa uuden lelunsa. kun täti puhui sille. ihana ystävällinen täti. huoh.

joutuu vissiin tiistaina taas heittää lievät aspergerepäilyt tiskiin kun on toi neuvola-aika.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti