oon pakkovapaalla himassa.
tein päivystyksen, niin oli pakko ylitunnit ottaa vapaana. ei siinä, arkivapaa on jees.
aamusta perheen vanhukset sidottiin narulla yhteen (mut ja seisojatyyppinen koira siis), ja paukattiin lenkille.
juoksin ympäri puolet asuinalueesta hienosti kipittävän ukon kanssa.
täytyy sanoa että joko mulla on sikahyvä peruskunto, tai sitten tuo mun 1-2h/pvä reippailut kuitenkin vastaa ihan juoksemista, koska lenkki ei tuntunut missään.
hyvä minä.
jos tästä se nyt alkaisi? taas. urheiluelämä.
punttia en uskalla vieläkään alottaa sen tenniskyynerpää-episodin jäljiltä. kiukkuaa tuo käsi toisinaan vielä kovastikin.
selkeesti kroppa on urheilun tarpeessa, sen verran hartiat jumittaa, polvia, olkapäitä ja lonkkia särkee usein, ja selkäkin on alhaalta kireenä. jos aion jaksaa mummojen veivaamista vielä sen 36 vuotta mitä työuraa on edessä, niin alkaa olla aika pitää myös itsestään huolta. muistuttakaa mua jos meinaan unohtaa...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti