PeNe

soitin PeNeen.
saa nähdä onko ne täällä uudessa kunnassa hiukka nohevampia kuin helsingissä.
helsingissä myytiin puhelimessa "ei-oota", sanottin keväällä että soita elokuussa niin saat marraskuulle ajan. ja että tehän ootte aikuisia, fiksuja ihmisiä, ja että ottakaa järki käteen ja selvittäkää omat ongelmanne... vai miten se meni.
että se siitä ennaltaehkäsevästä perhetyöstä.

onneks maailman ihanin neukkutäti ohjas meit pois karikosta mihin perhevene raivoavan ruttunaaman peesissä ajelehti.
ja mitä kävi? saatii ohjeita, toimittiin oikein, ja nyt meillä on maailman ihanin, rakastettavin/rakastavin, näppärä neitonen, sen angstaavan, riehuvan, karjuvan, kiinnipidettävän oppositoasenteen omaavan pedon sijasta.

no nyt on sit vielä toi poika.
huoh.

ai miksei enempää lapsia tule?
no siks.

hettut-tentään*. anna mulle voimia tehdä ne asiat mitä voin, jaksaa kohdata ne mitä en voi muuttaa, ja ennen kaikkea viisautta erottaa nää toisistaan.

*poika kertoi uskovansa maailmansyntyasioissa "hettut-tentääseen", kun ruttu sanoi uskovansa jeesukseen. kerroinkin pojalle että jos mamman suusta kuuluu se "jessus-sentään!" niin kannattaa uskoa. *reps.