hei ähmerö!
tässä olen. se jota sinä katselet viisailla tummilla silmilläs, on sun äiti. mamma. minä.
minä olen se jonka rinnoista valuu maitoa sun ravinnoksi.
se joka on vastuussa sun elämän alkuun saattamisesta. ajatuksesta tekohin. teoista ihmisen iduksi.
ja olen se joka sai kunnian toimittaa sinut tähän maailmaan. uskon että tämä elämä on sulle suuri lahja, yhtä suuri kuin sä minulle. (ja ymmärrän että joinain päivinä koko maailma saattaa olla molemmille myös vitsaus, mutta otan vastuun myös siitä.)
minä olen se joka odotti pientä tummaa kurttunaamaa. ja se joka ilahtui saadessaan pitkän, hoikan, vaalean pojan.
minä olen se joka pukee sinua kutittaviin villahousuihin. ja laulaa sulle tyhmiä lauluja, joita muut eivät enää jaksa kuunnella.
olen se joka pyytää sinua huutamaan hiljempaa, ja ilkamoimaan kovempaa.
minä olen se joka hieroo iltaisin sun jalkapohjia ja vatsaa.
ja se jonka mahan päällä sä makaat öisin.
se joka kippaa kummia tippoja sun kitaan.
ja se joka nauraa kun pissaat kaaressa koirankuppiin. tai suoraan pönttöön.
minä olen se joka alkaa yhtäkkiä itkemään nähdessään sun pienet hörökorvat. tai kuullessaan sun pientä naukumista. tai sun tukkaa nuuskuttaessaan. tai kattoessa sun pieniä käsiä jotka puristuu mun paidankaulukseen.
minä olen. sun äiti.
ähmerö, sä olet mun aarre.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti