lauantai 22. lokakuuta 2011

haista kana

mä en ole ikinä osannut valmistaa kanaa.
tänään kuitenkin yritin.
ja vituiks meni. (mitä muuta voi olettaa käyvän kun kokki on valmiiksi hapan?)
koko ateria oli persiistä. riisi on niljaista, kastike pahaa, ja kana sitkeetä.

pojan kanssa syötiin kiltisti, mutta muru kävi narisemaan lihan olevan sitkeen lisäks myös raa'an olosta.

ei ole kyllä kenenkään täällä pakko salmonellaa syödä. raivareiden siivittämänä heitin helvettiin koko setin. pitäkää tunkkinne. minä en ikinä enää kanaa sapuskaksi tässä talossa tee.

sen verran musta periaatteen ihmistä musta(kin) löytyy.

note to my self: pysy omalla mukavuusalueella!
(se on siellä kaukana kanan ulkopuolella.)

huomenna se on saarioisten äiti joka tekee mein penskojen ruoat. mäenviiti.


p.s. uskomaton sattuma, että ruttunaama on koko illan puhunut kanasta. katomäteenkananvarjon. katomäoonkananlihalla. katotääonkana. kana.kana.kana.... voi -tana!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti