esikoisella on vastuullaan 1-2 koiralenkkiä/pvä, roskien vienti, tiskivuoro 2x/vko ja omien kamojen pitäminen aisoissa. nyt sille on lätkästy omien pyykkien pesu siihen päälle, koska se ei handlannut pyykkejään perheen likapyykkikoriin, ja sitten nillitti kun ei oltu pesty sitä ja tätä. toisinaan se katsoo lapsia kun käydään kaupassa tms. joskus se on marissut liiasta työmäärästä, mutta ihan ääni falsetissa olen palauttanut sen maanpinnalle. nyt se (
ruttunaamalla on oma tiskivuoro. ja se pyydettäessä imuroi. siivouspäivänä se pyyhkii pölyt. ja tietty korjaa leikin jälkeen rojunsa. iltasin se toimittaa käytetyt vaatteensa pyykkikoreihin. se on siis viisvuotta.oon miettinyt josko se sittenkin sais (halunsa mukaan) alkaa pikkukoiraa hiukan käyttämään metsänlaidassa kun me on muutettu.
bambam korjaa rojunsa leikin jälkeen. ja pyyhkii pölyt siivouspäivänä. kattaa pöydän ennen ruokaa.
nyt oon ottanut pikkumonsterit myös ruoanvalmistushommiin. niistä on ainoastaan kivaa osallistua, ja syödä sitten kättensä työt. vaatii ekstrasilmiä selkään kun viisvuotias leikkelee kasviksia ja kaksvuotias keittelee kastikkeita, mutta musta se on sen väärti.
ihan vaan vertailuna ote mun arkipäivästä:
5.30 herätys, koirien ulkoilu.
6.30 lasten aamutoimet, lapset päiväkotiin.
8-16 fyysistä työtä, arkista aherrusta, koko vartalon mitalla.
16.30 lastenhaku, koirien ulkoilutus.
lasten ulkoilutus.
18.00 sapuskan laitto, välissä leikkiä, paimennusta.
18.30 ruokailun valvonta.
tiskausta, yleensä x5/pvä mun vuorolla. pyykinpesua. imurointi.
18.45. lastenpesu, iltasadutus.
järkkäilyä, pikkusiivoilua, pyykkihommia. aamuvaatteiden tsekkaus.
19.30 koirien iltalenkki. + mahd. emännän lihashuoltoa.
20.00 jälkeen "omaa aikaa", "lepoa" * (tarkoittaa tällähetkellä muuttopakkailua. parikertaa vkossa ehdin lukea vähän kirjaa.)
21.00 unille.
ei siinä että valittaisin. onhan tossa hommaa. tällähetkellä kaikki tuntuu mukavalta. kun jokainen kantaa kortensa kekoon, sujuu arki tanssin lailla. ja omanpahan sirkukseni olen rakentanut, ni ei kai ees saa valittaa. nyt on kyllä tuntunut hyvältä viettää aikaa murun kanssa ihan kaksin, poissa kotoa. ollaan käyty kaupassa ja leffassa esmes. huonoa omaatuntoa ei lasten "jättämisestä" ole tuntunut, ne kun alkaa olla niin "isoja". ensimmäistä kertaa tän suhteen aikana voidaan ajoittain leikkiä vaan parisuhdetta. sekin on juhlaa se.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti