edelleen mä jaksan siitä kasvatusasiasta.
tuolla lomalla tuli vastaan jos jonkinmoista perhettä.
nostan kyllä hattua mein papanoille, se että ne on just sellasia kun on, teki mun lomasta valtavan hienon kokemuksen. kaikinpuolin.
siinä missä mun lapset valkkasi itse ruokansa, ja söi töllöilemättä ja riekkumatta lautasensa tyhjiksi, mua rasitti naapuripöydistä sinkoilevat huutavat kakarakuulat, ne jotka kiljui lastenpöydästä noudetuille ranskiksille, piti jalkojaan pöydillä, juoksi pöytien välissä muista välittämättä, riekkui ja rälläsi. kaateli maitoa lattioille ja pöydille pyyhimättä jne, jne. ne jotka ottivat jälkkäriä överit, ja sitten riekkuivat sokerihumalassa taas mennentullen. ja kehtasivat kiukutella päälle. näinpä yhden muksun aamiaislautasella ainostaan kasan (noin 12kpl) vohvelikeksejä ja muutaman viipaleen pullaa. way to go!
joskus on keskusteltu myös siitä että lapsi pitää opettaa kohtaamaan vastoinkäymisiä. ei siis niin, että niitä sille väenvängällä asetellaan eteen, vaan niin, että ne ymmärtävät että maailmassa on jotkut rajat. raivostuttavaa oli kuunnella rääkymistä ja kiljumista, kun ei kaverilta saakaan ottaa lelua, tai kun pitääkin mennä syömään, ei uimaan. ja jos lasta kieltää tekemästä jotakin, noin kolme kertaa, kovenevalla ja vihaisella äänensävyllä, ja neljännellä kerralla antaakin lapselle luvan jatkaa ei-toivottua-toimintaa, niin mitähän se arki mahtaa sitten olla?
kolmanneksi. väkivallan käyttö ei käy. piste. ei käy. ruttu sai traumat kun vastapäisen huoneen muksut vähän ottivat yhteen käytävällä. lue: mukiloivat ja potkivat toisiaan ihan tosissaan. semmosta menoa en ole edes itä-helsingin kaduilla nähnyt gangsterien kesken. luut vaan kolisi ja naamalihakset mäiskyi. luulin myös että tytöltä irtoaa pää, kun veli niin tukasta riepotteli. mitä teki vanhemmat? noooh. ei mitään. keskusteltiin rutun kanssa pitkään siitä, kuinka kamalaa tuollainen toiminta on. varmaan kiva elää moisessa perheessä. "nyt riittää saatana!" äijä toki niille huuti, kun kirkuivat ja juoksivat käytävällä jo ties monetta kertaa. että hauskaa lomaa niille. ja elämää kaikkinensa.
ja ulkoillessa yks apina heitti bamia jääkokkareella naamaan, vaikka isi oli useasti sitä ennen kieltänyt heittelemästä. tuhman, hysteerisien meikämamman säksätys vasta sai pojan tajuamaan että jäätä ei heitellä, varsinkaan puolta pienemmän kundin naamaan. hemmetti.
ja kyllä! kyllä mun muksut osaa olla ärsyttäviä. ja käyttäytyä pöllösti. pojalla meni muutamasti riekkuminen vähän överiksi. ja kamala vääntäminen ja draama siitä kuka saa painaa hissin nappia. ja naamaa väännettiin toki siitä että kun olis pitänyt tehdä jotakin mitä mä sanon, eikä just sitä mitä itselle tuli mieleen. mutta mitäpä niistä. keskustelemalla selvittiin hyvin. toki bam istui jäähylläkin. kerran. koska se puri mua pehvaan*, koska leikki haita. mutta sitten se alkoi olemaan pieni, iloinen hai, joka puree vaan lasagnea.
joissan kohtia niiden kohteliaisuus ja hyvät tavat menee kyllä ehkä överiksikin.
bami esim. pyyteli vuolasti anteeksi kun oksensi iltapalapöytään. se oli kuulema vahinko. mua ihan kurkkua kuristi. vedet silmillä selitin ettei se ollut edes vahinko, ja semmoista vaan sattuu, niin se kysyi multa että tekikö hää sen tahallaan. ei rakas, ei. tarkoitin vaan ettei sille mahtanu mitään. sniif. ja kertaalleen se tuli itse kantelemaan että oli vahingossa sanonut ruttua tyhmäksi. hassu mies. pyyti sitten anteeksi.
ei tässäkään nyt muuta pointtia ollut, kun se, että sitä niittää mitä kylvää.
ja olen kyllä tyytyväinen omiin aikaansaannoksiin kun sain taas vähän perspektiiviä. anteeksi taas vaan että sanon sen ääneen.
mutta mulla oli kiva loma, eikä vähiten siksi että lapsilla on jonkunsortin käytöstavat.
* kuulostaa hauskalta, ja mua itseasiassa vieläkin naurattaa tämä, mutta tuo pureminen on aiemmin ollut ihan ongelma.
sunnuntai 31. maaliskuuta 2013
lehmänhermot
vois luulla että alkaa ottaa päähän.
ensin hajos vessanpönttö.
sitten hajos autosta kässäri.
sitten hajos koko auto.
sit korjattiin auto, sit korjattiin kässäri.
sit hajos imuri.
sit hajos kässäri.
eikä vessanpönttöön löydy varaosia.
sit koirilla on karvanlähtöaika. (eikä sitä imuria ole käytössä.)
sit lapset sai yrjötaudin lomalla.
sit bami veti turvat, ja etuhammas lohkesi.
mutta ei.
mun hermo näyttää palanneen tuttuun moodiinsa. mikään ei vtuta liikaa eikä hermoa yhtään riivi.
harmittaa toki rahanmeno, mutta tätähän tää elämä on.
ainahan se on niin että kun tarpeelliset tavarat käy hajoilemaan, ne hajoilee urakalla.
sit vaan uusia hankkimaan.
ensin hajos vessanpönttö.
sitten hajos autosta kässäri.
sitten hajos koko auto.
sit korjattiin auto, sit korjattiin kässäri.
sit hajos imuri.
sit hajos kässäri.
eikä vessanpönttöön löydy varaosia.
sit koirilla on karvanlähtöaika. (eikä sitä imuria ole käytössä.)
sit lapset sai yrjötaudin lomalla.
sit bami veti turvat, ja etuhammas lohkesi.
mutta ei.
mun hermo näyttää palanneen tuttuun moodiinsa. mikään ei vtuta liikaa eikä hermoa yhtään riivi.
harmittaa toki rahanmeno, mutta tätähän tää elämä on.
ainahan se on niin että kun tarpeelliset tavarat käy hajoilemaan, ne hajoilee urakalla.
sit vaan uusia hankkimaan.
lauantai 30. maaliskuuta 2013
ei leonbergiä, kuulemma
saanko mä sit leonbergin jos sä saat ison auton?!
- et. mä en halua leonbergiä.
- jaa. sit mä en halua isoa autoa.
näillä spekseillä lähdettiin autokaupoille. mein mielipiteet aiheesta "uusi auto" on kyllä niin eri linjoilla. mun mielipiteiden tukena on realismi (kerrankin!) ja murulla tunnetta.
parin tunnin kiertelyllä molemmat löyti kyllä mieluisia vaihtoehtoja. tosin, ei vieläkään päästy yhteisymmärrykseen siitä, millasella pilikalla mein perhe vois ajella.
noh, turha reissu se ei ollut.
meillä oli laatuaikaa kaksin ja sain esitellä murulle muutamia mun lapsuudenaikasia puljausmestoja.
käytiin g-tädillä hakemassa mulle punaviiniä pääsiäisruokien sivuun, ja villiviiniä idätykseen.
jotenkin semmoi ilonen fiilis että tästä se lähtee. kevät!
ps.
mikä olis sun autovalinta 5 henkiselle perheelle, jossa on 4 koiraa?
- et. mä en halua leonbergiä.
- jaa. sit mä en halua isoa autoa.
näillä spekseillä lähdettiin autokaupoille. mein mielipiteet aiheesta "uusi auto" on kyllä niin eri linjoilla. mun mielipiteiden tukena on realismi (kerrankin!) ja murulla tunnetta.
parin tunnin kiertelyllä molemmat löyti kyllä mieluisia vaihtoehtoja. tosin, ei vieläkään päästy yhteisymmärrykseen siitä, millasella pilikalla mein perhe vois ajella.
noh, turha reissu se ei ollut.
meillä oli laatuaikaa kaksin ja sain esitellä murulle muutamia mun lapsuudenaikasia puljausmestoja.
käytiin g-tädillä hakemassa mulle punaviiniä pääsiäisruokien sivuun, ja villiviiniä idätykseen.
jotenkin semmoi ilonen fiilis että tästä se lähtee. kevät!
ps.
mikä olis sun autovalinta 5 henkiselle perheelle, jossa on 4 koiraa?
se fiilis
ruttu olis halunnut nähdä norppia, koska niiden hoodeilla oltiin. bami olis halunnut nähdä leijonia, ja ihmetteli ettei missään näy apinoita, vaikka puita on kui helkkaristi.
kelit lomalla oli aivan uskomattomat. pakkasta hintsusti ja aurinko paistoi kybällä kokoajan. tuntui että paljon ulkoiltiin, mutta enemmänkin olis voinut jos aikataulu olis antanut myöten.
perjantai 29. maaliskuuta 2013
lomaltapaluu
olen ollut lomalla.
aivan ihanalla lomalla.
kiitos maaseuduntukiplaaplaa ja ray, vietettiin natiaisten kanssa viikko kylpylässä.
on puljailtu altailla, ulkoiltu, syöty hirmusesti ja leikitty yhdessä. 24/7. olihan siinä vähän oksennustautia, lohjenneita hampaita, vauhtia ja vaaratilanteita, mutta sitähän tää elämä on. lomallakin.
kirsikkana kakussa oli mennentullen visiitit rakkaiden ystävien luona siellä kaukana.
jotkut asiat ne ei muutu. kuten ystävyys, ruoanlaitto ja punaviini.
huoh.
aivan ihanalla lomalla.
kiitos maaseuduntukiplaaplaa ja ray, vietettiin natiaisten kanssa viikko kylpylässä.
on puljailtu altailla, ulkoiltu, syöty hirmusesti ja leikitty yhdessä. 24/7. olihan siinä vähän oksennustautia, lohjenneita hampaita, vauhtia ja vaaratilanteita, mutta sitähän tää elämä on. lomallakin.
kirsikkana kakussa oli mennentullen visiitit rakkaiden ystävien luona siellä kaukana.
jotkut asiat ne ei muutu. kuten ystävyys, ruoanlaitto ja punaviini.
huoh.
lauantai 16. maaliskuuta 2013
ja taas mielessä. hääasiat.
hitto. mun ei pitänyt ollenkaan edes miettiä näitä, en tiiä onkse tää kevät vai mikä tän saa aikaan, ja perustelen asiaa sillä, että vuosi "enää" aikaa selvittää speksit miten toimitaan.
taas mun ajatus alkoi oleellisemmasta, eli
mä haluan tämmösen kampauksen! *
ja sit se toiseks olennaisin. nimittäin kimppu.
ostin murulle naistenpäivän kukiksi neilikoita, ja joutenollessa askartelin omannäköiseni kimpun.
kas tässä:
vielähän siis näistä on matkaa näihin googlen kuvahaun tekeleisin, mutta onhan mulla tässä tovi aikaa opetella...
* kuva kohteesta inthespotlightofstyle.blogspot.com
taas mun ajatus alkoi oleellisemmasta, eli
mä haluan tämmösen kampauksen! *
ostin murulle naistenpäivän kukiksi neilikoita, ja joutenollessa askartelin omannäköiseni kimpun.
kas tässä:
vielähän siis näistä on matkaa näihin googlen kuvahaun tekeleisin, mutta onhan mulla tässä tovi aikaa opetella...
* kuva kohteesta inthespotlightofstyle.blogspot.com
viikonlopun ihanat
itse paahdoin pähkinöitä iltanassutukseksi. näissäpä ei ole "liikaa" suolaa eikä rasvaa, grillimausteella maustoin.
nam nam.
vitamiini dee
norjalaiset on nostaneet suositustaan kahteenkymmeneen mikrogammaan päivässä.
arvoylpönaikaan suomessa on suositukset olleet sata, ja silloin vuodessa 20 lasta on sairastunut diabetekseen vuosittain. nykyään luvut on sata lasta, ja 7,5-10 mikrogrammaa.
auringonvalosta saa puolessa tunnissa 250mg, ja hesarin tän päiväsessä artikkelissa sanottiin että d-vitamiiniin pitäis suhtautua niinkun hormoniin, eikä niinkun vitamiiniin.
musta d-vitamiinin hyödyt on aika graavit, ja yliannoksesta ei oikeastaan ole haittaa, oliko nyt pääkipua luvassa jos vetää överit.
meillä vedellään iherbin 60 mikrogrammasta tabua, lapset joka toinen päivä, ja aikuiset päivittäin. mainittakoon, että viimeeks olen ollut lasten saikkupäivällä elokuussa. yhden päivän. liekö ravintolisällä siihen osuutta. mene ja tiedä. silti meillä tuetaan terveyttä tuolla ihmepillerillä. ja piste.
mähän dementtinä olen unohtanut päivittäisen pillerini viimeaikoina lähes aina, ja nyt sitten jälkitautina täällä niistellään poskiontelontulehdusta.
suosittelen teillekin hiukka överiä. terveyden nimissä.
arvoylpönaikaan suomessa on suositukset olleet sata, ja silloin vuodessa 20 lasta on sairastunut diabetekseen vuosittain. nykyään luvut on sata lasta, ja 7,5-10 mikrogrammaa.
auringonvalosta saa puolessa tunnissa 250mg, ja hesarin tän päiväsessä artikkelissa sanottiin että d-vitamiiniin pitäis suhtautua niinkun hormoniin, eikä niinkun vitamiiniin.
musta d-vitamiinin hyödyt on aika graavit, ja yliannoksesta ei oikeastaan ole haittaa, oliko nyt pääkipua luvassa jos vetää överit.
meillä vedellään iherbin 60 mikrogrammasta tabua, lapset joka toinen päivä, ja aikuiset päivittäin. mainittakoon, että viimeeks olen ollut lasten saikkupäivällä elokuussa. yhden päivän. liekö ravintolisällä siihen osuutta. mene ja tiedä. silti meillä tuetaan terveyttä tuolla ihmepillerillä. ja piste.
mähän dementtinä olen unohtanut päivittäisen pillerini viimeaikoina lähes aina, ja nyt sitten jälkitautina täällä niistellään poskiontelontulehdusta.
suosittelen teillekin hiukka överiä. terveyden nimissä.
perjantai 15. maaliskuuta 2013
mä oon nii lähiö
kyllä. eukko on kolkytjarisat ja tältä se näyttää.
ei siinä.
sain murulta romanttisesti vaatelahjuksia.
fenchurchin pipon ja paidan. ja tähänhän tyyliin ne sopii oivasti.
että onneks emäntä ei ainakaan toivo mun pukeutuvan muullalailla. ja sehän on se joka merkitsee.
mulle.
en vaan tiedä missävaiheessa mä muutun pukeutumiseltani aikuiseksi.
pitääksmun ees?
vähänaikaa sit viel tommoi pieruverkkarit oli muotia.
mut ei vissiin enää.
tää oli nii hyvä!
löydä vieras tyylisi! kiitos taas katja.
niinku mun mutsi tähän sanois, kaikilla on tyylinsä. toisilla se vaan on perseessä. kuten mulla.
jep!
ei seurusteluun ja mielenvikanen akka.
löysin sisustuslehdestä viiniohjeita, ja yhden punkun vieressä luki isolla "ei seurusteluun". nauratti hitosi moinen ohje, ja mausteinen ja tamminen kuulosti niin herkulliselta, että ajattelin sen hakea.
silläkin perusteella että ollaan anopin kanssa niin kovia puhumaan, että muru olis tyytyväinen, jos löytyis punkku joka sulkis mein puhehanat edes hetkeks. "ei seurusteluun." juu.
yks henkilö huuti tänään mulle että: "oot ihan vitun mielenvikanen akka!!! naamastas näkee ettei elämäs ole tasapainossa!!!"
mä oon nauranu sille koko päivän.
oi ihmiset!
noh, viikonlopun kunniaksi lasi punkkua ja hiukan oopperaa, josse munkin naama siitä tasottuis.
silläkin perusteella että ollaan anopin kanssa niin kovia puhumaan, että muru olis tyytyväinen, jos löytyis punkku joka sulkis mein puhehanat edes hetkeks. "ei seurusteluun." juu.
yks henkilö huuti tänään mulle että: "oot ihan vitun mielenvikanen akka!!! naamastas näkee ettei elämäs ole tasapainossa!!!"
mä oon nauranu sille koko päivän.
oi ihmiset!
noh, viikonlopun kunniaksi lasi punkkua ja hiukan oopperaa, josse munkin naama siitä tasottuis.
torstai 14. maaliskuuta 2013
oh no jes!
ääst.
siitäpä näpäshti kun hehkutin.
että rahat riittää ja sillai.
kunnes tuntia myöhemmin muru tulee keskeytyneeltä reenimatkaltaan, auto levisi.
faaaaaaaaaaaaaaak!
noh. onneks mä alan oleen jo aika pro autohuoltoasioissa, ja ennenkun murun ärtymys ehti edes laantua, mä olin lähettänyt tarjouspyynnöt lähialueen korjaamoihin.
sitä kustannusarviota odotellessa.
plääh.
noh, on mulla se juustokakku kuitenkin...
siitäpä näpäshti kun hehkutin.
että rahat riittää ja sillai.
kunnes tuntia myöhemmin muru tulee keskeytyneeltä reenimatkaltaan, auto levisi.
faaaaaaaaaaaaaaak!
noh. onneks mä alan oleen jo aika pro autohuoltoasioissa, ja ennenkun murun ärtymys ehti edes laantua, mä olin lähettänyt tarjouspyynnöt lähialueen korjaamoihin.
sitä kustannusarviota odotellessa.
plääh.
noh, on mulla se juustokakku kuitenkin...
jes!
jes.
* laitoin muutaman vaalean raidan tukkaan (joista tuli punaset) ja ne onki aika nätit. (rumanaamakausi lopuillaan, luulen.)
* rutun uimakoulu on mennyt jees. se on fiilareissa ja reipas. ja mä oon niin ilonen sen puolesta.
* lapsilla oli vip-päivä päiväkodissa ja paras L otti duunista vapaata ja meni sinne.
* anoppi tuli kylään, lapset menee hoitoon ja me oopperaan ja juustokakku on tuloillaan.
* laskunmaksupäivät on aika mukavia nyt kun meitä on kaksi jotka on käyny töissä. elämä tuntuu hiukka helpolta taas.
eipä muuta tänään.
* laitoin muutaman vaalean raidan tukkaan (joista tuli punaset) ja ne onki aika nätit. (rumanaamakausi lopuillaan, luulen.)
* rutun uimakoulu on mennyt jees. se on fiilareissa ja reipas. ja mä oon niin ilonen sen puolesta.
* lapsilla oli vip-päivä päiväkodissa ja paras L otti duunista vapaata ja meni sinne.
* anoppi tuli kylään, lapset menee hoitoon ja me oopperaan ja juustokakku on tuloillaan.
* laskunmaksupäivät on aika mukavia nyt kun meitä on kaksi jotka on käyny töissä. elämä tuntuu hiukka helpolta taas.
eipä muuta tänään.
sunnuntai 10. maaliskuuta 2013
melkei viides
joku pässi oli jättänyt firman eteen palelemaan pikkusen koiravauvan.
oli sit mentävä ja otattava se syliin ja tungettava takin alle, kun se hytisi nii kovin.
tämmöi se oli. (kuva tuli googlen kuvahaulla.)
juu, että. jossei isäntä olis vähän vilkkaan ilmaantunu, olis pikkutyttö lähteny mun mukaan. tosin, olis varmaan pitäny ottaa muutenki, ku sen verran viisti maata isännän edessä, vaikka mun kanssa oli ihan utelias ja reipas.
hmh. saa nähä mitä siitäki tulee...
no emmä oikeesti olis sitä varastanu. vieny vaan sisään ja jättäny lapun että saa noutaa yläkerrasta.
mutta sulattipa mun sydämen, pikku pallopää.
kotona mamman pikku apurit lenkittää karvanaamoja mielellään. poika, joka ei haasteita pelkää, haluaa lenkille omiin kätösiinsä nykyään tämän:
oli sit mentävä ja otattava se syliin ja tungettava takin alle, kun se hytisi nii kovin.
juu, että. jossei isäntä olis vähän vilkkaan ilmaantunu, olis pikkutyttö lähteny mun mukaan. tosin, olis varmaan pitäny ottaa muutenki, ku sen verran viisti maata isännän edessä, vaikka mun kanssa oli ihan utelias ja reipas.
hmh. saa nähä mitä siitäki tulee...
no emmä oikeesti olis sitä varastanu. vieny vaan sisään ja jättäny lapun että saa noutaa yläkerrasta.
mutta sulattipa mun sydämen, pikku pallopää.
kotona mamman pikku apurit lenkittää karvanaamoja mielellään. poika, joka ei haasteita pelkää, haluaa lenkille omiin kätösiinsä nykyään tämän:
ja uskomatonta, mutta vaikka painoeroa on aika graavisti koiran hyväks, ei se kisko kundia turvalleen. ja voin kertoa että poika on, ja syystä, itsestään aina hyvin ylpeä kun lenkiltä palataan.
rakkautta on...
muru oli tilannu hienoja printtivaatteita netistä.
luulin jo nähneeni kaiken,
mut en sittenkään.
-//- ...
luulin jo nähneeni kaiken,
mut en sittenkään.
-//- ...
lauantai 9. maaliskuuta 2013
hyvä - normaali. ja just siks täydellinen.
täällä liisa kirjoitti viisaita.
kommenttiketjussakin oli musta puhdasta asiaa.
toisaalta elämän parasta aikaa on just tämä, kun lapset on pieniä, vilpittömiä * ja niin maailmaantutusumaisillaan. mä itse olen ehkä omimmillaan just vauvan ja pienen lapsen äitinä. saan hoivata ja tutustuttaa maailmaan nuita hassuja ihmisen taimia.
on se vähän puljaamistakin sit parisuhteen ja lasten tarpeiden välillä. mulla tosin on aina ollut etuna se, etten ole fyysistä väsymistä kokenut. muistan kun bambam joulun tienoilla parikuinen, mä oikeen tyytyväisenä hihkuin murulle, että ajattelis, että jo ensijouluna mä saan ehkä nukkua kokonaisia öitä. se väsymättömyyden tunne on sit jättänyt voimia myös parisuhteellisuuteen. se ei ainakaan väsymyksen takia minneen ole hautautunut.
muru se on painostanut mua olemaan vähemmän hysteerinen noiden lasten kanssa. ja se on ehkä suurin opetus mikä tähän yhteiseen matkaan on mahtunut. ja mulle äärettömän hyväksi. mulla ehkä meinasi vähän karata lapasesta hyvä-äitiys-pedanttiuden kanssa, ja sen etten ole tämmöistä hyvää edes ansainnut, (ja koska olen saanut, niin kaikkeni mun on annettava tämän edestä ja oltava täydellinen.*)
esim imettämisen kanssa mä vaan piipitin murulle imetystukilistan oppeja hysteerisenä, ja se paukutti mun päähän että pentu huutaa nälkäänsä kun kuivasta oravasta ei tarpeeks maitoa tuollaselle isolle kundille riitä.. piip-piip-mutta-mutta. velliä pullosta, tyytyväiset kaikki.
seuraavaks oli perhepeti-piip-piip. sitten eroahdistus-piip-piip. sitten ihmeellinen mä-menetän-kaiken-piip-piip. ja päälle vielä kundin muuttoahdistus-negatiivisella-huomion-hakeminen-piip-piip.
nyt tuntuu että olen löytänyt sen oman tieni, olemiseni, itseni suhteessa lapsiin, ja puolisooni. ja että mä olen taas tasapainoinen ja normaali kaikin puolin.
että mulla on hyvä - normaali - ja siksi täydellinen; perhe - parisuhde ja elämä.
että mä voin olla ruma. ja tyhmäkin. ihan rauhassa. ja me voidaan riidellä, ja pennutkin kiukuttelee. ja hei. me ollaan syöty tässä eineksiä joskus jopa. eikä kekään ole niihinkään kupsahtanut. ajatella! eikä kukaan ole tukehtunut koirankarvoihinkaan, vaikka imuroin enää joka toinen päivä.
että mä voin olla normaali ihminen. ja silti kaikki on kivaa. täydellistä ihan.
* tässä mielessä esim mun rumuuden kokemus on varmaan ymmärrettävästi vapauttavaa.
kommenttiketjussakin oli musta puhdasta asiaa.
toisaalta elämän parasta aikaa on just tämä, kun lapset on pieniä, vilpittömiä * ja niin maailmaantutusumaisillaan. mä itse olen ehkä omimmillaan just vauvan ja pienen lapsen äitinä. saan hoivata ja tutustuttaa maailmaan nuita hassuja ihmisen taimia.
on se vähän puljaamistakin sit parisuhteen ja lasten tarpeiden välillä. mulla tosin on aina ollut etuna se, etten ole fyysistä väsymistä kokenut. muistan kun bambam joulun tienoilla parikuinen, mä oikeen tyytyväisenä hihkuin murulle, että ajattelis, että jo ensijouluna mä saan ehkä nukkua kokonaisia öitä. se väsymättömyyden tunne on sit jättänyt voimia myös parisuhteellisuuteen. se ei ainakaan väsymyksen takia minneen ole hautautunut.
muru se on painostanut mua olemaan vähemmän hysteerinen noiden lasten kanssa. ja se on ehkä suurin opetus mikä tähän yhteiseen matkaan on mahtunut. ja mulle äärettömän hyväksi. mulla ehkä meinasi vähän karata lapasesta hyvä-äitiys-pedanttiuden kanssa, ja sen etten ole tämmöistä hyvää edes ansainnut, (ja koska olen saanut, niin kaikkeni mun on annettava tämän edestä ja oltava täydellinen.*)
esim imettämisen kanssa mä vaan piipitin murulle imetystukilistan oppeja hysteerisenä, ja se paukutti mun päähän että pentu huutaa nälkäänsä kun kuivasta oravasta ei tarpeeks maitoa tuollaselle isolle kundille riitä.. piip-piip-mutta-mutta. velliä pullosta, tyytyväiset kaikki.
seuraavaks oli perhepeti-piip-piip. sitten eroahdistus-piip-piip. sitten ihmeellinen mä-menetän-kaiken-piip-piip. ja päälle vielä kundin muuttoahdistus-negatiivisella-huomion-hakeminen-piip-piip.
nyt tuntuu että olen löytänyt sen oman tieni, olemiseni, itseni suhteessa lapsiin, ja puolisooni. ja että mä olen taas tasapainoinen ja normaali kaikin puolin.
että mulla on hyvä - normaali - ja siksi täydellinen; perhe - parisuhde ja elämä.
että mä voin olla ruma. ja tyhmäkin. ihan rauhassa. ja me voidaan riidellä, ja pennutkin kiukuttelee. ja hei. me ollaan syöty tässä eineksiä joskus jopa. eikä kekään ole niihinkään kupsahtanut. ajatella! eikä kukaan ole tukehtunut koirankarvoihinkaan, vaikka imuroin enää joka toinen päivä.
että mä voin olla normaali ihminen. ja silti kaikki on kivaa. täydellistä ihan.
* tässä mielessä esim mun rumuuden kokemus on varmaan ymmärrettävästi vapauttavaa.
sitä saa mitä tilaa
siis en kehtaa narista vaikka mieli tekisi.
valitin aiemmin murulle että sen pitää ottaa mahd. työvuorot, kun muuten ei raha riitä tän firman pyörittämiseen tonnin autonkorjauslaskujen ynnä muiden vuoksi.
no nyt kun se kolmatta viikkoa putkeen tekee työharjoittelua, duunia ja perustreeniä, ilman vapaita, alkaa mua vituttaa, ja sitä väsyttää.
hattua nostan että se jaksaa ja viitsii. mun pyynnöstä tai omasta halustaan, ihan sama.
olisko yhteinen vapaapäivä liikaa pyydetty?
tässäkohtaa kai olisi.
huoh.
mullonsitäikävä.
valitin aiemmin murulle että sen pitää ottaa mahd. työvuorot, kun muuten ei raha riitä tän firman pyörittämiseen tonnin autonkorjauslaskujen ynnä muiden vuoksi.
no nyt kun se kolmatta viikkoa putkeen tekee työharjoittelua, duunia ja perustreeniä, ilman vapaita, alkaa mua vituttaa, ja sitä väsyttää.
hattua nostan että se jaksaa ja viitsii. mun pyynnöstä tai omasta halustaan, ihan sama.
olisko yhteinen vapaapäivä liikaa pyydetty?
tässäkohtaa kai olisi.
huoh.
mullonsitäikävä.
veret portailla
herramunjee.
esikoinen tuli lenkiltä spanielin kanssa ja vinkus ovelta murua auttamaan.
spansku raasu oli ihan kuono veressä ja verta roiskusi jatkuvasti pitkin poikin.
naapurin terrieri oli tullut suorilta ja purrut mein raasua naamaan.
tuo spanieli vaan on nii turjake, että vuotokohtaa oli himppu vaikea paikallistaa, kun se hämmentyneenä ravisteli päätään eikä tykännyt myöskään siitä että me kaikki sitä sorkittiin.
löysinhän mä sitten vekit. kuonosta läpi, ja korva halki.
ihmettelenpä vaan mikä ihme saa koiran puremaan suorilta toista naamaan, huolimatta siitä, että esikoisella oli spansku vähän liian pitkässä narussa, ja terrieri tuli kulman takaa. mutta silti. normaali koira yleensä varottaa, epänormaali puree suorilta.
kävin sit naapureille asiasta vielä sanomassa. että jos sit lyhyempää hihnaa, jos suorilta purraan, ja sanoin kyllä että täysi vahinkohan tuo, ihmisten osalta tietty, mutta nyt kun on tiedossa että puree, niin huolellisuutta, pyydän.
tuossa portailla on veret siivousoperaation jälkeen. eli minimissä, mutta ei lähde nuo loput millään.
hmh.
kevättä odotellessa.
esikoinen tuli lenkiltä spanielin kanssa ja vinkus ovelta murua auttamaan.
spansku raasu oli ihan kuono veressä ja verta roiskusi jatkuvasti pitkin poikin.
naapurin terrieri oli tullut suorilta ja purrut mein raasua naamaan.
tuo spanieli vaan on nii turjake, että vuotokohtaa oli himppu vaikea paikallistaa, kun se hämmentyneenä ravisteli päätään eikä tykännyt myöskään siitä että me kaikki sitä sorkittiin.
löysinhän mä sitten vekit. kuonosta läpi, ja korva halki.
ihmettelenpä vaan mikä ihme saa koiran puremaan suorilta toista naamaan, huolimatta siitä, että esikoisella oli spansku vähän liian pitkässä narussa, ja terrieri tuli kulman takaa. mutta silti. normaali koira yleensä varottaa, epänormaali puree suorilta.
kävin sit naapureille asiasta vielä sanomassa. että jos sit lyhyempää hihnaa, jos suorilta purraan, ja sanoin kyllä että täysi vahinkohan tuo, ihmisten osalta tietty, mutta nyt kun on tiedossa että puree, niin huolellisuutta, pyydän.
tuossa portailla on veret siivousoperaation jälkeen. eli minimissä, mutta ei lähde nuo loput millään.
hmh.
kevättä odotellessa.
tukkakriisi
siis ei siinä että se näyttää yleismuodoltaan noin niinku harakanpesältä, ja on siisteimmillään takkuun tupeerattuna, mutta että kun värityskin on mitä sattuu. just yks työkaveri sitä hipelti ja hihitti että kun "sulla on nii kaunis tukka", mutta paskat, sanon. sokeahan se on.
jos värjään tummaksi, alta kasvaa vaaleaa, jos värjään vaaleaksi, alta kasvaa tummaa. tummaksi värjätessä siitä tulee punainen. tai jos koitan keskiruskeaa, siitä tulee tumma.
tuhma, tuhma tukka!
niin kauan kun en tiedä mitä hittoa sille voi tehdä, kuljen ihan ylpeänä tämä variksenpesä päässäni. ja ihan pottuillakseni en tee sille mitään. (tosin jos sulla on joku loistava idea, niin mieluusti kuulisin. muru ei kyllä anna mun leikata siiliä siitä, vaikka tahtoisin.)
kauhukseni huomasin rutun tukkaa laittaessa että sillä raasulla alkaa oleen ihan samanlainen hörötin se tukka. voimakkaat pyörteet tunkee ponihännän vinoon, ja lyhyempiä hiuksia pörröttää ulos kampauksesta milloin mihinki ilman suuntaan. no sukuvika jossei tukka siliä. ihan tervettä vissiin opettaa sit tytöllekin, että variksenpesä päässä on ihan hyvä. tai enemmänkin. hieno kerrassaan.
ruma
mä alan kasvaa aikuiseksi.
mulla on taas vakavastiotettava ruma olo. johtuen ehkä vaan naisenaolemisen ihanuudesta, ja siihen liittyvistä hormoonioikuista. hassua on ettei asia nyt mua juurikaan haittaa. ei mitään itsesäälin tunnetta ja kohtuutonta surullisuutta asiasta. vaan se kylmä, hiukan naurettava fakta. peilin ohi kävellessäkin vaan naurattaa, että tällä naamataululla onkin saanut jonkun raukan narautettua ihastumaan muhun (vai olinko silloin kenties nätimpi?) ja nyt se on tossa vieressä niin jumissa, että pakeneminen takavasemmalle mun ruman naaman nähdessään, ei olekaan ihan helppoa.
haha.
mutta että ehkä olen ruma, mutta mitä siitä?
en enää ole kauhean katkera siitä, ettei mulle toisenlaista naamaa tai tukkaa suotu. näillä mennään, mitä on annettu. eikä se edes ole mitään alistumista totuuden edessä, ettei se asia tästä muutu, vaan ihan vaan kypsymistä, tyyliin who cares? vaikka olen hiukka ruma, niin kaikki on silti hyvin. ja oikeestaan se on jollain tavalla mukavaakin. olla ruma. että tommonen karu naamataulu on jotenki sitten persoonallinen ja kiva. kai.
jes. jos se aikuisuus on tätä, niin tykkään!
mulla on taas vakavastiotettava ruma olo. johtuen ehkä vaan naisenaolemisen ihanuudesta, ja siihen liittyvistä hormoonioikuista. hassua on ettei asia nyt mua juurikaan haittaa. ei mitään itsesäälin tunnetta ja kohtuutonta surullisuutta asiasta. vaan se kylmä, hiukan naurettava fakta. peilin ohi kävellessäkin vaan naurattaa, että tällä naamataululla onkin saanut jonkun raukan narautettua ihastumaan muhun (vai olinko silloin kenties nätimpi?) ja nyt se on tossa vieressä niin jumissa, että pakeneminen takavasemmalle mun ruman naaman nähdessään, ei olekaan ihan helppoa.
haha.
mutta että ehkä olen ruma, mutta mitä siitä?
en enää ole kauhean katkera siitä, ettei mulle toisenlaista naamaa tai tukkaa suotu. näillä mennään, mitä on annettu. eikä se edes ole mitään alistumista totuuden edessä, ettei se asia tästä muutu, vaan ihan vaan kypsymistä, tyyliin who cares? vaikka olen hiukka ruma, niin kaikki on silti hyvin. ja oikeestaan se on jollain tavalla mukavaakin. olla ruma. että tommonen karu naamataulu on jotenki sitten persoonallinen ja kiva. kai.
jes. jos se aikuisuus on tätä, niin tykkään!
sunnuntai 3. maaliskuuta 2013
mahtuu mahtuu
sovittelin matkasängyn ipanoiden huoneeseen.
mahtuu.
bonusnakkia ajatellen.
toteutumaa odotellessa matkiksessa nukkuu nyt toivin mr. bambam, pienen sängyn pienet petivaatteet on helpompi pestä kun ison sängyn, jos/kun pissavahinko yöllä käy, sanon mä.
mahtuu.
bonusnakkia ajatellen.
toteutumaa odotellessa matkiksessa nukkuu nyt toivin mr. bambam, pienen sängyn pienet petivaatteet on helpompi pestä kun ison sängyn, jos/kun pissavahinko yöllä käy, sanon mä.
normipäivä
1:30 ininää lastenhuoneesta. poika on kussu sänkyyn. pesen pojan, korjaan dämitsit. molemmat menee helposti takasin unille.
6:15 lastenhuoneen ovi narahtaa. poika menee pissalle. mä nousen. ruttukin on hereillä. annan niille kirjat käteen ja pyydän oleen hissukseen kun mami nukkuu. keitän ekat kahvit. hiivin tuhmille töille partsille. luen lesbosarjakuvaa.
7:20 makkarin ovi narahtaa, muru on herännyt. keitän päivän toiset kahvit. ruttu askartelee koruja, poika lukee.
8:00 ipanat tulee aamiaiselle, syön appelsiinin ja kaks ruiskorppua. trimmaan koiran. muru lenkittää 2 koiraa, mä lenkitän kaks. lapset kattoo lastenohjelmia.
8:30 lapset kattoo lastenohjelmia.
9:00 lapset siirtyy omaan huoneeseen leikkimään. mä alan siivota. pyyhin pölyt, imuroin. tsekkailen nettiä siinä sivussa. poika tyhjentää tiskikoneen. ruttu lukee lomaesitettä ääneen.
10:00 lapset menee ulos leikkimään. annan niille liukurit ja pallot. siirtelen maanisesti tavaroita kaapista toiseen. muru tilaa jenkeistä pelitarvikkeita.
11:30 haen lapset sisälle, muru lähtee duuniin. suukotellaan pihalla. lapset syö kanaa ja couscousia. laitan lapset päikkäreille. surffaan netissä.
12:00 mä käyn komentamassa pulisijat unille.
13:00 ruttu herää pissalle. jätän sen sohvalle lukemaan vampyyrikirjaa, itse lenkitän koirat läheisessä metsässä. sen jälkeen luetaan rutun kanssa kirjoja sohvalla. ruttu kirjoittaa ostoslistaan "maksamakkara".
14:00 poika herää. on kiukkunen, heräilee sylissä.
14:30 lapset syö välipalaa, pannaria ja viinirypäleitä. mä naukkaan ruisleivän. aletaan askarrella lennokkeja. annan koirille luut askarreltavaksi.
15:00 kerään luut pois. puetaan ja lähdetään kauppaan. ostan kahden pvän sapuskat, plus pillimehua ja alkoholitonta olutta. lapset auttaa kantamaan ostokset kotiin. ruttu vie roskat. lapset purkaa kauppakassit.
16:00 napsautan saunan päälle, pidetään lentsikkakisat joka aiheuttaa hetken yleistä sekoilua. jonka jälkeen lapset siirtyy yläkertaan leikkimään omiaan. ruttu piirtää, poika leikkii elämillä.
16:30 ruttua tullaan hakemaan ulos. ruvetaan pojan kanssa ruokahommiin, kädenkäänteessä saadaan aikaan helppo tomaattikeitto. ruokitaan koirat. laitan koirille samalla barffi-puuron uuniin.
17:15 saan viestin L:ltä, että vois mökkimatkaltaan piipahtaa.
18:00 syödään tomaattikeittoa ja mozzarellaa. mennään saunomaan. ruttu kertoo ettei kukaan voi arvata että meillä on ollut maailman paras päivä.
18:45 avara luonto alkaa, L tulee. L jää lasten kanssa sohvalle köllimään. mä lenkitän koirat.
19:30 lapset unille pienen känkkäilyn kanssa. sivelen ydinluiden sisään maksamakkaraa ja annan herkut koirille, juotan pappakoiralle alkoholitonta olutta. höpisen L:n kanssa sohvalla.
20:30 puheenaiheet loppuu, L lähtee kotiin. mä laittelen asunnon yökuntoon, kerään koirien luut, suljen ikkunat, tiskaan tiskit. käyn tekemässä tuhmia töitä parvekkeella, ja siirryn sohvalle kirjan ja koiralta jääneen oluen kanssa.
21.20 muru tulee. koirat riehuu hetken. vaihdetaan kuulumiset. mä käyn pissattamassa 2dl mehua ryystäneen poikulan. ryömitään hyväntuoksusiin lakanoihin murun kanssa.
noh, normipäivä, tosin spesiaalikiva semmonen. hyvä mieli jäi siitä, että kersat pelas naapurien kanssa futista pihalla*, ja siitä että ruttu osas kirjottaa hienosti maksamakkara. ja että sillä oli maailman paras päivä. ja siitä että ystävän kanssa oli aikaa jutella kunnolla, ja etenkin siitä että se puhui. mulle. omia asioitaan. ja siitä että muru on semmonen kun on. suht aina. väsyneenäkin jaksaa olla hellä, romanttinen ja huomaavainen. hyvä lauantai oli.
kerro sä blogissas sun normipäivästä. mieluusti lukisin. tyyli vapaa. laita linkki vaikka kommenttiboksiin, nii muutki voi tulla kyylää.
* pihapelit kunniaan!
6:15 lastenhuoneen ovi narahtaa. poika menee pissalle. mä nousen. ruttukin on hereillä. annan niille kirjat käteen ja pyydän oleen hissukseen kun mami nukkuu. keitän ekat kahvit. hiivin tuhmille töille partsille. luen lesbosarjakuvaa.
7:20 makkarin ovi narahtaa, muru on herännyt. keitän päivän toiset kahvit. ruttu askartelee koruja, poika lukee.
8:00 ipanat tulee aamiaiselle, syön appelsiinin ja kaks ruiskorppua. trimmaan koiran. muru lenkittää 2 koiraa, mä lenkitän kaks. lapset kattoo lastenohjelmia.
8:30 lapset kattoo lastenohjelmia.
9:00 lapset siirtyy omaan huoneeseen leikkimään. mä alan siivota. pyyhin pölyt, imuroin. tsekkailen nettiä siinä sivussa. poika tyhjentää tiskikoneen. ruttu lukee lomaesitettä ääneen.
10:00 lapset menee ulos leikkimään. annan niille liukurit ja pallot. siirtelen maanisesti tavaroita kaapista toiseen. muru tilaa jenkeistä pelitarvikkeita.
11:30 haen lapset sisälle, muru lähtee duuniin. suukotellaan pihalla. lapset syö kanaa ja couscousia. laitan lapset päikkäreille. surffaan netissä.
12:00 mä käyn komentamassa pulisijat unille.
13:00 ruttu herää pissalle. jätän sen sohvalle lukemaan vampyyrikirjaa, itse lenkitän koirat läheisessä metsässä. sen jälkeen luetaan rutun kanssa kirjoja sohvalla. ruttu kirjoittaa ostoslistaan "maksamakkara".
14:00 poika herää. on kiukkunen, heräilee sylissä.
14:30 lapset syö välipalaa, pannaria ja viinirypäleitä. mä naukkaan ruisleivän. aletaan askarrella lennokkeja. annan koirille luut askarreltavaksi.
15:00 kerään luut pois. puetaan ja lähdetään kauppaan. ostan kahden pvän sapuskat, plus pillimehua ja alkoholitonta olutta. lapset auttaa kantamaan ostokset kotiin. ruttu vie roskat. lapset purkaa kauppakassit.
16:00 napsautan saunan päälle, pidetään lentsikkakisat joka aiheuttaa hetken yleistä sekoilua. jonka jälkeen lapset siirtyy yläkertaan leikkimään omiaan. ruttu piirtää, poika leikkii elämillä.
16:30 ruttua tullaan hakemaan ulos. ruvetaan pojan kanssa ruokahommiin, kädenkäänteessä saadaan aikaan helppo tomaattikeitto. ruokitaan koirat. laitan koirille samalla barffi-puuron uuniin.
17:15 saan viestin L:ltä, että vois mökkimatkaltaan piipahtaa.
18:00 syödään tomaattikeittoa ja mozzarellaa. mennään saunomaan. ruttu kertoo ettei kukaan voi arvata että meillä on ollut maailman paras päivä.
18:45 avara luonto alkaa, L tulee. L jää lasten kanssa sohvalle köllimään. mä lenkitän koirat.
19:30 lapset unille pienen känkkäilyn kanssa. sivelen ydinluiden sisään maksamakkaraa ja annan herkut koirille, juotan pappakoiralle alkoholitonta olutta. höpisen L:n kanssa sohvalla.
20:30 puheenaiheet loppuu, L lähtee kotiin. mä laittelen asunnon yökuntoon, kerään koirien luut, suljen ikkunat, tiskaan tiskit. käyn tekemässä tuhmia töitä parvekkeella, ja siirryn sohvalle kirjan ja koiralta jääneen oluen kanssa.
21.20 muru tulee. koirat riehuu hetken. vaihdetaan kuulumiset. mä käyn pissattamassa 2dl mehua ryystäneen poikulan. ryömitään hyväntuoksusiin lakanoihin murun kanssa.
noh, normipäivä, tosin spesiaalikiva semmonen. hyvä mieli jäi siitä, että kersat pelas naapurien kanssa futista pihalla*, ja siitä että ruttu osas kirjottaa hienosti maksamakkara. ja että sillä oli maailman paras päivä. ja siitä että ystävän kanssa oli aikaa jutella kunnolla, ja etenkin siitä että se puhui. mulle. omia asioitaan. ja siitä että muru on semmonen kun on. suht aina. väsyneenäkin jaksaa olla hellä, romanttinen ja huomaavainen. hyvä lauantai oli.
kerro sä blogissas sun normipäivästä. mieluusti lukisin. tyyli vapaa. laita linkki vaikka kommenttiboksiin, nii muutki voi tulla kyylää.
* pihapelit kunniaan!
lauantai 2. maaliskuuta 2013
anonyymiys täällä ja siellä
hei!
yhden anonyymin kyssäri siitä käykö täällä mun tuttuja lukemassa tätä, alko kiinnostaa muakin,
siispä!
lisäsin vielä sivupalkkiin yhden kyssärin.
vastaile vielä siihen kiitos.
mä pohdin jatkoja täällä.
yhden anonyymin kyssäri siitä käykö täällä mun tuttuja lukemassa tätä, alko kiinnostaa muakin,
siispä!
lisäsin vielä sivupalkkiin yhden kyssärin.
vastaile vielä siihen kiitos.
mä pohdin jatkoja täällä.
tunnustus
sain tarjah:ta tunnustuksen
kiitän tästä. netti tökkii (taas kerran) niin mulla menee hermo linkittäessä suosikkejani tähän. ottakaapa omanne homis, mge, taikinanaama ja lähiömutsi jos täällä liikutte. linkkiliitoksia editoin perään kun tää tietokoneen rontti suo. kiitos ja anteeksi!
yyhoo veivaa
nonni.
muru lentää työputkessa, menossa päivä 6/12. yyhoo viikonloppua viettelen, kera kahden naperon ja neljän koiran.
tänään aiotaan vähän viettää laatuaikaa silläaikaa täällä.
ensin kipitellään kauppaan, ja tehdään hyvää ruokaa, sitten vuorossa lentsikka-askartelua ja tietty lentsikkakisat. illan päätteksi saunotaan ja katsotaan avara luonto, eväsherkkujen kera.
pitää vaan nyt toivoa että tyypeillä menee päiväunet pitkän kaavan mukaan, ettei hassutellessa iske väsy.
silläaikaa jatkan mun hyödytöntä puuhastelua. mä raukka oon täällä siirrellyt taas liinavaatteet uuteen kaappiin, järkkäillyt tavaroita paikasta a, paikkaan b ja muuta tosi olennaista. muru vaan huokailee, ja sit hermostuu kun tavarat on "väärissä paikoissa", mutta kun ne "oikeat paikat" ei ole vielä löytyny. mehän ollaan asuttu tässä vasta puol vuotta! *
*ja mut tuntien se veivaaminen ei ikinä lopu.
muru lentää työputkessa, menossa päivä 6/12. yyhoo viikonloppua viettelen, kera kahden naperon ja neljän koiran.
tänään aiotaan vähän viettää laatuaikaa silläaikaa täällä.
ensin kipitellään kauppaan, ja tehdään hyvää ruokaa, sitten vuorossa lentsikka-askartelua ja tietty lentsikkakisat. illan päätteksi saunotaan ja katsotaan avara luonto, eväsherkkujen kera.
pitää vaan nyt toivoa että tyypeillä menee päiväunet pitkän kaavan mukaan, ettei hassutellessa iske väsy.
silläaikaa jatkan mun hyödytöntä puuhastelua. mä raukka oon täällä siirrellyt taas liinavaatteet uuteen kaappiin, järkkäillyt tavaroita paikasta a, paikkaan b ja muuta tosi olennaista. muru vaan huokailee, ja sit hermostuu kun tavarat on "väärissä paikoissa", mutta kun ne "oikeat paikat" ei ole vielä löytyny. mehän ollaan asuttu tässä vasta puol vuotta! *
*ja mut tuntien se veivaaminen ei ikinä lopu.
himppu kohtuutonta
heti kärkeen sanon, että itepä olen penskani tehnyt, ja ne mun pitää tuloillani elättämän. tiedetään.
musta silti muksujen vaatteet on vähän kohtuuttomissa hinnoissa.
eikä niin vähääkään.
käytettynä ei saa kun ylihintasta, tai ihan p**kaa. paitsi tutuilta tietty kun tulee kiertoon.
just löysin rutulle lindexistä kuorihousut. seitsemällätoista eurolla. se on musta ihan kohtuullista. se mikä ei ole, on liki kahdensadaneuron toppapuvut, kahdeksankympin toppahousut, satasen talvikengät ja kuudenkympin lenkkarit. siihen vielä satasen toppatakit, tai viidenkympin kesätakin päälle, kertaa kaksi, ja takaan että talous on kuralla. plus sitten tietty sisävaatteet. kahdenkympin yöasut ja kahdenkympin leggarit.
herramunjee! kuka näitä ostaa?
ainiin, ne hyvätuloiset tietenkin.
mihin te perusihmiset, normi- tai pienituloiset oikeen puette papananne?
mulle on lindex ollut paras ostospaikka. (juu-ei, tämä ei ole maksettu mainos. vaikka kivompi jos olis.) lindexillä sattuu olemaan hyviä tarjouksia aika-ajoin (mm. ulkoiluvaatteet miinus kolkytpinnaa.) ja niiden vaatteet on kestäneet tytöltä pojalle, ja kiertäneet naapurissa siinä välissä kanssa. plus ne on kivan näkösiä ja ilosen värisiä vaatteita.
nyt on käynyt niin, että rutulla on kasvanu kädet pituutta, ja kaikki takit on jääneet nafteiksi. jäin arpomaan ostanko sille mustan tyttöjen takin (pinkit yksityiskohdat) vai vihreän krokotiilitakin, joka menis sen broidille sitten ensivuonna. sit on vielä tuo "tanskalainen lättäjalka"-poika. tämä kevyt havainto vaatii ainakin kengän missä on tukeva kantakuppi, ja sehän maksaa hinajaa, että ihan spesiaalikengät kun kannattais olla.
voi penaali nää kauden vaihdokset välillä ottaa kupoliin. onneks paukkupakkasia on vielä viikon, niin voin siirtää angstiani hiukan eteenpäin.
musta silti muksujen vaatteet on vähän kohtuuttomissa hinnoissa.
eikä niin vähääkään.
käytettynä ei saa kun ylihintasta, tai ihan p**kaa. paitsi tutuilta tietty kun tulee kiertoon.
just löysin rutulle lindexistä kuorihousut. seitsemällätoista eurolla. se on musta ihan kohtuullista. se mikä ei ole, on liki kahdensadaneuron toppapuvut, kahdeksankympin toppahousut, satasen talvikengät ja kuudenkympin lenkkarit. siihen vielä satasen toppatakit, tai viidenkympin kesätakin päälle, kertaa kaksi, ja takaan että talous on kuralla. plus sitten tietty sisävaatteet. kahdenkympin yöasut ja kahdenkympin leggarit.
herramunjee! kuka näitä ostaa?
ainiin, ne hyvätuloiset tietenkin.
mihin te perusihmiset, normi- tai pienituloiset oikeen puette papananne?
mulle on lindex ollut paras ostospaikka. (juu-ei, tämä ei ole maksettu mainos. vaikka kivompi jos olis.) lindexillä sattuu olemaan hyviä tarjouksia aika-ajoin (mm. ulkoiluvaatteet miinus kolkytpinnaa.) ja niiden vaatteet on kestäneet tytöltä pojalle, ja kiertäneet naapurissa siinä välissä kanssa. plus ne on kivan näkösiä ja ilosen värisiä vaatteita.
nyt on käynyt niin, että rutulla on kasvanu kädet pituutta, ja kaikki takit on jääneet nafteiksi. jäin arpomaan ostanko sille mustan tyttöjen takin (pinkit yksityiskohdat) vai vihreän krokotiilitakin, joka menis sen broidille sitten ensivuonna. sit on vielä tuo "tanskalainen lättäjalka"-poika. tämä kevyt havainto vaatii ainakin kengän missä on tukeva kantakuppi, ja sehän maksaa hinajaa, että ihan spesiaalikengät kun kannattais olla.
voi penaali nää kauden vaihdokset välillä ottaa kupoliin. onneks paukkupakkasia on vielä viikon, niin voin siirtää angstiani hiukan eteenpäin.
perjantai 1. maaliskuuta 2013
terkalle
oho.
siis mulla taitaa olla infektioastma.
voihan persaus.
vanhuus ei tule yksin.
pläh.
edit.
infektioastmahan se, lääkärinki mielestä. terkka sitä eka ehdotti. miten ei ole ittelle tullut mieleenkään. muista oon aina huolissani ja hössötän, sit kun ite oon ihan piipussa, nii se on vaan "pieni flunssa". muru kertoi että yöllä mun röörit rapisi ihan toden teolla. no ei ihme. vetäsin sit PEF:iin lukemat 200, kun ne pitäis olla yli neljäsataa. eikä siinä kohtaa ahdistus edes ollut pahimmillaan. hiphurraa. no, sain lääkkeet. helvetin kalliit. kenellä on nykyään varaa edes sairastaa? kysyn mä. ja vedellä pitää kurlaa kun on inhaloinu, muuten voi tulla sieni suuhun. oh joy!
siis mulla taitaa olla infektioastma.
voihan persaus.
vanhuus ei tule yksin.
pläh.
edit.
infektioastmahan se, lääkärinki mielestä. terkka sitä eka ehdotti. miten ei ole ittelle tullut mieleenkään. muista oon aina huolissani ja hössötän, sit kun ite oon ihan piipussa, nii se on vaan "pieni flunssa". muru kertoi että yöllä mun röörit rapisi ihan toden teolla. no ei ihme. vetäsin sit PEF:iin lukemat 200, kun ne pitäis olla yli neljäsataa. eikä siinä kohtaa ahdistus edes ollut pahimmillaan. hiphurraa. no, sain lääkkeet. helvetin kalliit. kenellä on nykyään varaa edes sairastaa? kysyn mä. ja vedellä pitää kurlaa kun on inhaloinu, muuten voi tulla sieni suuhun. oh joy!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)