sitä mukaa kun sen dementia (rauha hänen sielulleen toki) eteni, valokuvat seinässä lisääntyi.
sillä perusteella, ettei kukaan katsele niitä albumeja, albumien aarteet siirtyivät seiniä koristamaan.
ja siis niin, että loppupeleissä mummila oli yks hiton valokuvamuseo.
siellä mä olen nukkunut satoja öitä kummien, serkkujen, setien ja tätien tuijottaessa seiniltä.
noh, perinteet kiertoon, ja etten jäis pekkaa pahemmaksi, ja kun tää äitiysdementia mua jo nyt vaivaa, niin tässä!
yks pälli valkonen seinänpala sai vähän säpinää pintaan.
haha. siitäs saitte. mun mummi asuu mussa.
sukuvika. valokuvainlevitysdementia.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti