lauantai 1. toukokuuta 2010

minä selvisin, he selvisivät, me selvisimme

myttynen ja ruttunen olivat yöhoidossa. kaikki oli siellä mennyt oppikirjan mukaan. kerroin vauvan syövän noin kello 23 ja kello 3. täsmälliset ajat olivat tälläkertaa 23.15 ja 3.15. hyvin ajastettu poika. ruttunaama on tuolla hoitopaikassaan kun kala vedessä, siitä ei huolta.

mä ajattelin hoidossa olevia lapsia noin 25 kertaa. on se napanuora vielä lyhyt, ja niin kuuluukin olla. toisaalta nyt sekin on koettu että näinkin sitä pärjää, ja seuraavalla mahdollisella kerralla homma on mullekin henkisesti helpompi.

itse heräsin aamulla hyvin biletetyn yön ja neljän tunnin unien jälkeen armottomaan rintasärkyyn. no, sen siitä saa kun näiden maitohinkkien kanssa ottaa eroaikaa imuttajasta. aamupäivä kotosalla on mennyt kärvistellen, ja henkisen eroahdistuksen lisäksi myös ihan fysiikan syyt toivoo poikaa pian kotiin. nyt se vielä vetelee aamu-unia kummitädin pihalla. heräisi jo, ja tulisi kotiin, muuten saattaa mamma poksahtaa.


vapaailta oli kiva. juotiin laiturilla sidukkaa ja fiilisteltiin maisemia. käytiin myös kummastelemassa menoa paikallisissa naistenbileissä, ja heiluttiin monot vinossa tanssilattialla. juteltiin niitänäitä, poltettiin muutama savuke, ja mun itselle antama juomaohjeistus piti kutinsa. (sidu-vesi-sidu-vesi.) *taputtaa itseään päähän*

yksi ääliö aina mahtuu muutaman sadan ihmisen porukkaan. mutta ähäskutti! sitä provosoijaa parempi on aina yks r.opp.elkt.lm.(rakastunut-omiensa puolia pitävä-erityislasten kanssa taistellut-lähiömutsi.). en tiedä minkä tai kenen masinoima oli muruun kohdistunut äärettömän typerä hiillostuskampanja, ja koska se ei tuottanut toivottua tulosta tönimisineen ja tuuppimisineen, niin mun päälle tuleminen kyllä sai suojeluhullun poksahtamaan. luojalle kiitos mun entisistä elämistä. ne oli nopeat  esy-luokilla treenatut reaktioni ja epäinhimillisen suuret voimani jotka estivät katastrofia tapahtumasta. ja ehkä loppupeleissä se että seinäävasten puskettu, kiinnipidossa ja suukkohoidossa ollut muru kuuntelee myös järkipuhetta, pinna katkenneenakin. sain noin kymmenen kertaa sanoa, että mulle tämä ei sovi, ja tästä puhutaan ainakin viikko kotona, jos tästä häsmäkkä tulee. ei tullut sitten.

en mä kuitenkaan voinut jättää asiaa kesken, kotiinlähtiessä komensin murun ja sen maalaisystävän narikalle, ja kurvasin itse vielä tanssilattian reunaan "sanomaan muutaman sanasen" asianosaisille.*/**/***

* suojeluhullu maalaismuru ja sen maalaisystävä oli kuitenkin livahtaneet takaisin, ja tehneet väijyn tanssilattian molemmin puolin siltä varalta että mun sananvaihto menee tuliseksi ;) (enhä mää sellai.)

** kummastusta herättää tilantessa se että kyseinen talivintti oli mun xxxx-xxxxx-xxx. mikä vitun ongelma sillä mahtoi olla? me ei edes tunneta koko ihmistä, joten pistää miettimään tyypin motiivit ja/tai mielenterveys. niin systemaattista provoilu (murun töniminen, tuuppiminen, päinkävely, seurailu ja viimesenä muhun päälle tuleminen) oli.

*** ähäskutti ähäskutti ähäskutti. mein ilta oli täydellinen yhteisine hetkineen, tanssineen, suukkoineen, kotimatkoineen, koiralenkkeineen ja sylikkäin sammumisineen. läl.läl-lää :D talivintit, jos ei pää kestä, pysy kotona, tai ota lääkkeet ennen baariin lähtöä. kiitos ja hei.

j.k. bongasin bilettäjien merestä erään seuraamani blogin kirjoittajan, joka on aloittanut juuri seukkailun, näin olen blogista lukenut, ja kappas, seukkailun yhden tuttuni kanssa. saa kirjoitukset uutta perspektiiviä, kun nainen sanojen takana on "tuttu". hauskaa!

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti