pässiä sarvista

eilen lasten nukahdettua aikuiset piti keveen huutosession. hirveetä riidellä, mutta musta se aina puhdistaa ilmaa, vaikkei lopputulema olis aina ihan toivottu.
lyödäänpä kaks jukuripäätä yhteen, niin kyllä ne sarvet kolisee. kuhan nyt ei ihan katkeis silti.

marssin myös suivaantuneena työterkalle. kirjoitti saikkua. akuutti stessihäiriö meneillään mulla. hänen mielestään. kysyi saako siihen esimiehelle menevään lappuun sen laittaa, kun se kuuluu mielenterveysoireilun alle. että nolottaako moinen? jaa? luuletteko että se mua hetkauttaa? pitäis oikeesti ihmisten vähän relaa mt-osion salailun ja häpeilyn kanssa. (vaikka aika korrektia sitä kysyä kuitenkin) ei mua helkkari tämä nolota millään muotoa. vituttaa enimmäkseen, jos käydään pohtimaan asiaa tarkemmin. mä helkkari oon syntyny tälläseen ärsyttävän manisoituvaan kroppaan, ni se on sen kanssa elettävä. jos terveydenhuoltoalan ammattilaisena pomoni leimaa mut jotenkin huonoksi ihmiseksi tai hulluksi/ epätoivoiseksi tapaukseksi moisen takia, niin vika on siinä päässä. ei tässä.
mielenterveys tai -sairaus on musta aika liukuva käsite muutoinkin. on olemassa sairauksia, stressitiloja, ongelmia ja luonteenpiireitä. jotkut tilat tarttee lääkehoitoa, toiset keskusteluapua, tietyt sitten muuta, taikka vaikka ei mitään, jos niiden kanssa osaa elää ihan itte.

huomenna marssin sitten vielä terkan lähettämänä lääkärin vastaanotolle. saa nähdä mitä sillä on tarjolla. pidempää saikkua en halua. en osaa olla kotona. (tänäänkin meni tarpeelliset päikkärit päin persausta. tyypit kolas viereisessä huoneessa, ja mä vapisin unen ja hereen rajamailla. oli saakelin turhauttavaa. sit päätin (manioissani) lenkittää koiran. päätin maleksia merenrantaan. mutta tikuttelin menee aika haipakkata tahtia. tietty. minkä mä ittelleni mahdan.)

jospa lääkäri määräis ne kilpirauhaskokeetkin, (on paino alkanut kivasti taas pudotella.) ja kokeilis yhden patin mun vatsasta, ei tarttis niitäkään ressata sitten.

samoilla höökeillä soitin neuvolaan. lasten maha-asiat on saatava kuntoon. pojalle tuli kuukauden duphalac-kuuri, ja tytölle viikon laktoosikielto. ja yks urtikaria vielä tytön naamaan, niin allergiatestitkin on ovella. sain samalla soitolla myös penen yhteystiedot. huomenna varaan ajan. sinne mennään yhdessä tai erikseen pohtimaan ruttunaaman temperamenttiä. ja sitä, miten sillä välillä on niin hankalaa täällä himassa. vauvaileeko se veljensä vanavedessä, vai onko sillä joku hätänä. ja miten sitä sais kannustettua olemaan kotona vähempi riekku ja vastahankainen, kun muualla menee hyvin, miten sitä reippautta ja hyvää meininkiä sais tänne kotioloihinki buustattua.*

hankin myös kinesioteipparin murun nilkalle. jospa se pääsis kauden avaukseen ilman paukkuvaa paskanilkkaa.

nii. maanikko säätää ja järkkää. mainiota. olen itsetyytyväisyyden rajamailla taas. väliäkö sillä jos olen vähän hullu ja maaninen, kun asiani (ja muiden asiat) osaan järjestellä toisinaan aika hyvin.

nyt mä menen nukkumaan. teen jotaki buddhalaisia mielikuvaharjoitteita, ja liu'un tajuttomuuteen. herätykelloni tiesi kertoa että tiedossa on kymppätunnin unet, jos nyt onnistun antaa mennä. tulee tarpeeseen.

* tänään se oli vekkulilla tuulella mokoma. vitsiä heitti, ja oli tosi oma entinen itsensä. se on ollut näissä vatsahässököissä ja muissa kilju-, huuto-, oppositio ja raivotiloissa nyt vähän kateissa koko parempi persoona. mutta siellä se on. trust me.