ripaska

voi helvata!
vielä mua lievästi naurattaa. tiedättekö sen kohdan kun tuntuu että alkaa lipeen kädestä joku tavara, ja sit vaan tekis mieli päästää irti, ja antaa vähän vauhtia. ja nauraa aivan hulluna kun hommat hajoo hajoo hajoo käsiin.

no kah, mulla on vuoden odotettu pamaus ihan ovella.
huomenna pääsen kymmenen ihanan sukulaisnaiseni kanssa ihan pariksi päiväksi hengailemaan, laivalle, shoppaamaan, syömään, nauttimaan aikuisseuraa, lipittämään viiniä, kertaamaan lapsuusmuistoja, kuulemaan sukutarinoita.

no joo-o.
lapseni ovat sitten olleet ripaskalla tän viikon. ensin yks, sit toinen ja kolmas. itämisaika kaks päivää. viimesin tartunta tiistailta. arvotaanko seuraava tanssija tähän ripaskahommaan??? vaikka torstaille?

kah, jos vaikka mulle? mä kun en ikinä saa mitään tauteja lapsilta, nii josko nyt? olisko kiva?
vuoden pamauksesta tulis ihan todella vuoden pamaus.
kuka haluaa tähän ripaskaleikkiin?
mä! mä! mä!

että antaa tulla vaan. elämä. nyt mä alan nauraa sitä hullunnaurua, enkä ikinä lopeta. ja huomenna lähden matkaan, vaikka löysät housussa. se on semmonen peli, nii.