nyt se lähtee. maailmalle. murunen.
hyvä että keksin ottaa poikulalta tutin poies. nyt tokailtana ei tule uni millään silmään.
" hys, nyt nukutaan. x 100." ja "tutti on rikki, sä laitoit sen roskiin, mene vaan unille iso, reipas poika x 100." on ollut illan ohjelma. kaipa tää tästä.
mun tulevaa yyhoo viikonloppua rassaa lievä bronkiittiepäily. kolmisen viikkoa on yöt mennyt itsellä yskiessä keuhkoja pihalle. tänään ilmaantui hengenahdistus. pahimpaan hätään olen piiputellut rutun raskaudenaikaisia astmalääkkeitä. en millään taipuis nyt lääkäriin. jospa maanantaina?
"ootsä ihan ilonen murun puolesta?"
"eksua noi maajoukkuetouhut haittaa?"
on jotkut tutut kyselleet.
siis häh? miten mä en olis ilonen toisen puolesta? se on saanut mitä on ansainnut. mä oon siitä vaan tosi ylpeä. ja hiton ilonen sen puolesta.
- "onneks se ei ole pidempi reissu" se sanoo. "mä en halua olla kauempaa pois sun luota."
menköön. täälhä me ollaan. ja mä saan bonuksena tietty tuliaisiks ihan mitä suklaata vaan tajuan toivoa.
musta on myös kiva olla keskenään lasten kanssa. puuhataan omia, omaan tahtiin. hömppäillään, luetaan, askarrellaan, leivotaan, halitaan. illalla luen sit ittekseen kirjaa.
jos luen...
"hys nyt nukutaan." nro 101.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti