lauantai 17. syyskuuta 2011

ripitys

on mennyt nyt päiväkodilla toiminta liian boheemiksi jopa mun makuun. lapsia nukutellaan miten sattuu, ne putoilee päälleen ja siitä unohdellaan infota, mein possuja ruokitaan yli (noin viidellä-kuudella leivällä ruoan päälle) päivittäin, ne ui kurassa (ja kuravaatteet on naulakossa), umpisuolipojalle syötetään banaania ja mustikkaa (vaikka siitä on viidesti sanottu)...

torstaina soittelin kaikkiin numeroihin sanoakseni pari valittua sanaa, mutta onneksi (niiden ja minun), en saanut ketään kiinni. muru on jo ottamassa ipanoita pois päiväkodista. mulle tärkeä pedagogiikka kusee sen silmissä rankasti ja on kääntynyt itseään vastaan. ja lapsen yksilöllisyyden tukeminen täydeksi välinpitämättömyydeksi mein toiveista ja lasten parhaasta. *

perjantaina olin jo hieman stabiilimmassa mielentilassa, ja ripityksen vastaanottaja oli aidosti pahoillaan. sain sanottua meitä vaivaavat asiat. meistä on kohtuullista että klompsuista infotaan. heti. ettei kotona tarvia ihmetellä kananmunan kokoista moukkua pojan päässä, ja kysellä siskoltaan miksi pojalla on ruhjeita. ja että on kohtuu, että lapsi laitetaan unille "ajoissa", ja herätellään "ajoissa". että pieni lapsi ei ihan kestä sitä, että herää viideltä aamulla, nukkuu kahdesta neljään, ja sitten iltaunet kurahtaa täysin. jolloin yöuni jää lyhyeksi, ja seuraava päivä on pilalla. eikä lapselle ole tervettä syödä 7-8h pituisen tarhapäivän aikana kaikkea vuorokaudessa tarvitsemiaan aterioita. kotonahan ne ei sitten syö mitään (14-16h aikana) koska ne on ammuttu täyteen päiväkodissa. "ei voi lapselta ruokaa kieltää. normaali lapsi lopettaa syömisen kun se on täynnä." oli selitys. no mein lapset vaan ei ole normaaleja sitten. "ai olikse banaanikielto ihan ehdoton?" - no oli, ko muuten se poika paskoo verta ja suolenpätkiä! ja se on moneen kertaan sanottu!!! JOKU ROTI! HEMMETTI!

no, odotan keskustelun lopputulemaa. jospa menis nyt kerralla perille? ja voi anopin aupari-tilauksen perua...


* mein suuritarpeisille, vilkkaille lapsille rytmit ja rajat on äärimmäisen tärkeitä. muuten alkaa arki ns. kusemaan norsun vehkeellä. ja on nyt kussutkin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti